Valkoposkihanhi kuuluu ruohokentille

Elämä maapallolla on kehittynyt miljardeja vuosia. Ihminen on Telluksen luontoon kuulunut tässä kehityskulussa vasta erittäin vähän aikaa. Kuitenkin nämä tulokaslajiin kuuluvat, nämä ihmiset, nämä Homot nykyään ovat katsoneet asiaksensa määrätä mitä elämänmuotoja milläkin alueella saa olla.

Luonnon ja elämän kehityksen miljardien vuosien janalta me täällä Suomessakin olemme katsoneet asiaksemme vetää yhteen kohtaan viivan ja todeta, että tämä on nyt ajassa se piste, joka määrittää Suomen alkuperäisen luonnon, joka koskaan enää ei muuttua saa.

Aiemmin jonkinlaisena luontoihmisenä tunnettu Kokoomuksen Pertti Salolainen lähti mukaan tähän laji-itsekkääseen houreeseen ja esitti valkoposkihanhien vähentämistä Suomessa, koska ne eivät kuulu Suomen alkuperäiseen linnustoon.

Luonto itse ei tunne mitään tällaisia ihmisen asettamia johonkin luontoon kuulumisia taikka kuulumattomuuksia. Luonnolle itsellensä ei ole mitään valtiota Suomi, johon muka joku laji kuuluisi ja joku toinen muka ei.

Mikäli olot jollakin alueella ovat lajille otolliset pitkälläkin aikajänteellä, eikä se omalla toiminnallansa tuhoa itsensä taikka muiden lajien olemassaolon edellytyksiä, kyseinen laji kuuluu myös tuon alueen luontoon.

Mitään muuta johonkin luontoon kuulumisen tapaa luonto ei tunne.

Alkuperäisen lajiston palvonnassa on kyseessä peräti itsekäs tietyn ajan luonnon museointi ja pyhäksi julistaminen. Mitään oikeutusta tällaiselle ei ole, etenkin kun me itse emme teoillamme ollenkaan kunnioita mitään luontoa, oli se sitten ns. alkuperäistä, ns. tulokasta, taikka ns. vierasta. Ihminen on täysin mullistanut ympäristön, siksi myös lajiston on pakko muuttua.

Kun me olemme muokanneet maamme luontoa raivaamalla monimuotoisia metsiämme ja niittujamme tarpeettomiksi, tylsiksi ja tasaisiksi ruohomatoiksi, näille kentille luonnon omien lakien mukaan kuuluu jokin ruohoa hyödyntävä laji. Sellainen on esimerkiksi Branta leucopsis, valkoposkihanhi.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Mainokset