Kaupan IoT – kauppatiladynamiikka

Tivi.fi julkaisi heinäkuussa Markku Pervilän kiintoisan jutun otsikolla Näin esineiden internet mullistaa kaupassa käymisen. Pervilä käsittelee samoja kaupan alan esineiden ja asioiden internetin kysymyksiä, joita itsekin olen aiemmin ylös kirjannut (linkkejä joihinkin tämän kirjoitukseni lopussa).

Eräs kiintoisimmista osa-alueista on asiakkaiden liikkumisen, huomion suuntautumisen ja ostopäätösten seuranta kaupan sisällä. Kun tähän yhdistetään kauppiaan suorittamat reaaliaikaiset johtopäätökset ja niitä seuraavat muutokset kauppatilassa, on kyseessä kauppatiladynamiikka.

Kauppatiladynamiikan perimmäinen tavoite on kauppiaan (eli myyjän) ja ostajan etujen optimaalinen yhdistäminen yksittäisen myymälän tasolla tarkasteltuna. Ostaja, asiakas, haluaa löytää tarvitsemansa tuotteet helposti. Tuotteiden tulee olla havaittavissa ja saavutettavissa. Kauppias haluaa myydä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pienellä hukkaprosentilla. Kun ostajan etu toteutuu, hän tulee toistekin ja näin toteutuu myös kauppiaan etu.

Kauppatiladynamiikka tarkastelee myymälän rakenteen ja yksityiskohtien vaikutusta myyjän ja ostajan toimintaan. Kiinnostuksen kohteista esimerkkejä ovat hyllykköjen sijoittamisen, valaistuksen, mainosten, hinnoittelun ja opastuksen vaikutukset asiakkaiden liikkumiseen myymälässä. Dynamiikassa kyse on muutoksista ja niiden vaikutuksista.

Kauppatiladynamiikka

Kauppatiladynamiikka – käyntikartta

Asioiden internet tarjoaa kauppatiladynamiikan seurantaan ja säätämiseen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Kauppatiladynamiikka on nykyään osa älykauppakonseptia.

Kauppatiladynamiikan tärkein työväline on myymälän käyntikartta, johon kootaan anonyymisti tiedot väylistä ja paikoista, joissa asiakkaat liikkuvat, joissa he viipyvät, joissa he ostavat ja joissa he käyvät turhaan. Laadullisella puolella seurataan liikkumisen luonnetta, joka voi olla esimerkiksi määrätietoista, etsiskelevää, keskustelevaa, ohjeita kyselevää ja montaa muuta laatua. Käyntikartta näyttää myös henkilökunnan liikkeet, sekä mm. oikopolut, lepopaikat ja infopisteet  myymälässä.

Käyntikartan tehtävä on olla apuna etsittäessä henkilökunnalle oikeaa tapaa olla läsnä. Samoin on tavoitteena optimaalinen hyllykartta, sekä sisäänkäyntien, poistumisteiden ja kassojen sijaintien parhaat paikat.

Myymälän sijoittelukartta perustuu käyntikartan tuloksiin. Tavoitteena ovat ympäristön ja asiakkaiden käytöksen muutoksiin dynaamisesti sopeutuva tarjonta, reaaliaikainen tiedotus, ”kuolleiden” paikkojen eliminointi, optimaalisesti sijoitettu mainonta, sekä samaan aikaan innovatiivinen ja helposti omaksuttava sijoittelu.

Sijoittelukartta ja käyntikartta ovat saman asian kaksi eri puolta ja vaikuttavat toisiinsa. Pyrkimys on vaiheittaisella muuntelulla edetä kohti mahdollisimman toimivaa sijoittelukarttaa. Tätä toimivuutta mitataan käyntikartalla. Sijoittelukartta on tavoite ja käyntikartta kertoo toteuman.

Käyntikartan ja sijoittelukartan toimivuudesta muodostetaan hallintapaneelissa näytettäviksi automaattisesti erilaisia mittareita, ehdotuksia ja raportteja. Ehdotukset voivat koskea esimerkiksi tuotteiden sijoittelun optimointia ja henkilökunnan rooleja.

Akuuteista ongelmista syntyy hallintapaneeliin hälytyksiä, jolloin paneelin kautta voidaan reagoida esimerkiksi alennuksia, huomiovaloja, hyllykohtaisia mainoksia, lämpötilaa, ilmanlaatua ja kulunohjausta säätämällä.

Hallintapaneelin kautta ohjataan myös hyllykköjen, tuotteiden ja mainosten sijoittelua. Kaikessa on tavoitteena toimivuus asiakkaan subjektiivisesta näkökulmasta, koska se ratkaisee tuleeko hän uudestaan. Asiakkaan subjektiivinen kokemus puolestaan syntyy muiden edellä mainittujen tekijöiden objektiivisesta, mitattavasta ja havaittavasta toimivuudesta.

Olen tässä käsitellyt vain kauppatiladynamiikan anonyymia puolta. Uusi tekniikka mahdollistaa myös tarkan henkilökohtaisesti kohdennetun vuorovaikutteisen palvelun ja viestinnän sisätiloissa. Viesti voi olla esimerkiksi värinähälytys, jos asiakas on ohittamassa juuri hänelle tarkoitettua ”ohittamatonta tarjoustuotetta”.

Kehittyvä IoT helpottaa tunnistettujen asiakkaiden palvelemista, kohdennetun viestinnän vaikutusten seuraamista ja muutoksiin reagointia. Esimerkiksi heräteostoshyllyn sisältö saattaa muuttua nopeasti sen mukaan, onko myymälässä juuri sillä hetkellä enimmäkseen eläkeläisiä, koululaisia, vaiko vaikkapa läheiseen konserttiin menijöitä.

Älykkäässä myymälässä mobiililaite on asiakkaan tunniste ja käyttöliittymä. Älykaupan nopean kehittymisen myötä kasvavat mahdollisuudet dynaamisesti reaaliajassa säätää myymälätilan yksittäisiä elementtejä, sekä seurata muutosten  vaikutuksia. Tämä trendi nostaa kauppatiladynamiikan merkitystä.

 

Aiemmat kirjoitukseni aiheesta löytyvät seuraavilla otsakkeilla:

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Advertisements