Avainsana-arkisto: Älykaupan verkko

Kaupan IoT – tarkka paikannus halpenee

Tekniikka & Talous tietää kertoa eurooppalaisen Galileo -satelliittipaikannusjärjestelmän tulleen käyttöön vuoden 2016 lopulla. Kun järjestelmä aikanaan on kokonaan valmis, päästään jopa senttimetrien tarkkuudella onnistuvaan paikannukseen. Samalla tällainen tarkka paikannus tulee edullisemmaksi.

Galileo

Galileo

Tänään 6.1.2017 kirjoittaa Tekniikka & Talous toisessa artikkelissaan hypertarkan paikannuksen käyttökohteista ja hyödyistä, joita ovat mm.:

Tärkeimmät syyt kehittää tekniikkaa ovat itseajavat autot ja miehittämättömät lennokit.

Itseajava auto yhdistää paikannusdataan myös auton omien anturien ja kameroiden mittaustietoa. Gyrot, nopeus- ja kiihtyvyysanturit riittävät paikantamaan auton jonkin aikaa tarkasti, vaikka yhteys satelliittiin katkeaisi. Auto selviää hankaluuksitta jopa kahden kilometrin mittaisessa tunnelissa. Pidemmän katkoksen jälkeen auton omat mittaustiedot pitää kuitenkin synkronoida satelliittisignaalin kanssa.

Verkkokaupan pakettinne, olkaa hyvä (jälleen)

Entä mitä käyttöä olisi näillä itseajavilla autoilla ja muilla kulkuneuvoilla? On selvää, että tämä kehityssuunta mahdollistaa esimerkiksi kaupan ja postin jakelulogistiikan kehittämisen. Alla otteita aiemmasta kirjoituksestani Nokia – kartat robottiajoneuvoille.

Itseohjautuvien ajoneuvojen tuleminen tietää valtaisaa mullistusta ja sitä myötä myöskin huimia mahdollisuuksia. Tähän saakka on julkisuudessa maalailtu lähinnä tavallisen kansalaisen liikkumiseen liittyviä uudistuksia, mm. todellista hands free to play -ajelua valtateillä, robottitakseja, sekä netistä tilattavia itseohjautuvia vuokra-autoja.

Itse näen mielenkiintoisempana tulevaisuuden näkymänä kaupankäynnin jakelulogistiikan rakentumisen uudelleen. Kirjoituksessani Älykaupan älykori piirtelin kepein vedoin visiota ilman kuljettajaa etenevistä logistiikka-ajoneuvoista.

Paitsi varastojen keskinäinen ja kauppoihin suuntautuva liikenne, tulee luonnollisestikin automatisoitumaan myös ja aivan erityisesti hyödykkeiden jakelu kuluttajille.

Pakettiautomaatti pyörien päällä

Pienelle kylälle saattaa ilman kuskia huristella Postilaitoksen pieni, sähköllä käyvä, noin metrin korkuinen keltainen jakeluauto, joka on etukäteen sopinut ajankohdan asiakkaan kanssa ja perillä älytunnisteella kuittausta vastaan antaa paketin asiakkaalle. Toiseen suuntaan tämä liikkuva, koko kylän yhteinen postilaatikko kuljettaa lähtevää postia.

Pakettiautomaatithan ovat jo käytössä. Seuraavat askeleet kaupan jakelulogistiikan näkökulmasta ovat ensinnäkin muuntaa nämä pakettiautomaatit itseajaviksi ajoneuvoiksi ja toiseksi tehdä niiden tilankäyttö dynaamiseksi ja rakenne nykyistä modulaarisemmaksi.

Tavoitteena on, että näitä pakettiautomaatin lokeroita voidaan yksittäin ja ryhminä purkaa ja lastata erilaisiin jakeluajoneuvoihin kuten kontteja valtamerilaivoihin ja rekkoihin, mutta täysin automaattisesti.

Jakeluautossa ei tilaa kuljettajalle

Itsekseen täsmällisesti ja turvallisesti kulkeva ajoneuvo merkitsee mullistusta myös näiden ajoneuvojen suunnittelussa. Esimerkiksi verkkokaupan jakeluautossa ei enää tarvita kuljettajaa, eikä siten myöskään häntä varten tilaa, hallintalaitteita, turvatyynyjä, turvavöitä, tupakansytytintä, radiota, lämmitystä, ikkunoita ja muita ihmistä varten suunniteltuja varusteita.

Toisin sanoen, tulevaisuudessa on mahdollista rakentaa ajoneuvoja, jotka ovat nykyistä paljon pienempiä tai hyötykuormaltaan suurempia. Ne ovat paljon edullisempia valmistaa. Myös niiden kokonaiskäyttökustannukset ovat merkittävästi nykyistä alhaisempia, koska ne kuluttavat vähemmän energiaa, eivätkä ne tarvitse kuljettajaa. Tietojärjestelmiä, joiden varassa ne liikkuvat, voidaan päivittää kaiken aikaa livenä.

Ottaen huomioon tämän uuden kehityssuunnan mukanaan tuomat mullistukset, on julkinen keskustelu aiheesta hämmästyttävän vähäistä.

Aiemmat kirjoitukseni aiheesta löytyvät seuraavilla otsakkeilla:

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Mainokset

Kaupan IoT – tunnemyrskyt reaaliajassa

Tunne vaikuttaa suuresti ostoskäyttäytymiseen. Ostoksille lähdetään, kaupoissa liikutaan, nettiä selataan ja tuotteita valitaan tunteiden vallassa. Ostoskoria täytetään menneitä tunteita muistellen ja tulevia tuntemuksia tavoitellen.

Kauppa käyttää tunteita pääsääntöisesti kolmella tavalla. Ensinnäkin ennakoidaan muilla kuin kaupan omilla toimilla syntyviä tunteita (sidottu esimerkiksi tulevaan, myönteisiä tunteita herättävään juhlapäivään). Toiseksi reagoidaan ennakoimattomiin, suurta ihmisjoukkoa koskeviin tapahtumiin (esimerkiksi urheilutapahtuman lopputulos). Ja kolmanneksi pyritään nostattamaan tunteita sentimentaalisen massamainonnan avulla.

Tunnerintamalla kauppa siis kalastaa asiakkaita massoina. Suuria juhlapäiviä halutaan yhä lisää, esimerkkinä Suomeenkin rantautunut Halloween. Kauppa mittaa onnistumista euroilla ja säätää tunteita hyödyntäviä kampanjoitaan vuositasolla. Reaaliaikaisuus ja automatisointi puuttuvat, koska tunnedataa ei tarjota, eikä kerätä systemaattisesti.

Vaikka tunteiden muutoksia yksilötasolla ei aina edes huomata, niitä voidaan mitata. Kehittyvä IoT mahdollistaa paitsi helpon tunteiden mittaamisen, myös tulosten keräämisen ja seurannan. Koska mittaamisen ja datan keräämisen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, soveltuisi tähän esimerkiksi aiemmin hahmottelemani tunneälykännykkä.

Alla konseptikuva ympäri Eurooppaa rekisteröidyistä tunnetilamuutoksista sen jälkeen, kun Suomi on voittanut jalkapallon maailmanmestaruuden Englantia vastaan vuonna 2026. Tunnetilojen lokaatiokohtaiset muutokset näkyvät samalla tavoin kuin tavallisessa ukkoskartassa, eli tuore muutos näkyy hetken aikaa ja vähitellen häviää kartalta.

Tunnemyrskyt reaaliajassa

Tunnemyrskyt reaaliajassa

Syitä ja seuraamuksia?

On yksi asia kerätä tietoa, toinen on analysoida ja kolmas on hyödyntää sitä. Palatkaamme aiemmassa kirjoituksessani Microsoft – IoT kaupan alalla käsittelemääni Microsoft Ignite 2015 -tapahtuman IoT -osuuteen, jossa Sam George esitteli kolme kypsyysastetta yhteenvetona kuinka Internet of Things käytännössä toimii suuryrityksen asiakaskunnassa.

IoT Business Maturity Model 1. Operational efficiency. Ensimmäisessä maturiteettimallissa asioiden internetin avulla haetaan operationaalista tehokkuutta. IoT-laitteiden avulla seurataan asiakasvirtoja liiketilan sisällä, vahditaan jäähdytysyksikköjen toimintaa ja saadaan erilaisia hälytyksiä.

Mikäli anonyymin tunnedatan keräämisessä on kyse esimerkiksi oman henkilöstön stressitason hallinnasta johdolle suunnattuine ”kohta kosahtaa” -varoituksineen, kuuluu toiminta ensimmäiseen kypsyysmalliin.

IoT Business Maturity Model 2. Business Intelligence. Toisessa mallissa dataa visualisoidaan ja analysoidaan tarkemmin, eli suoritetaan liiketoimintatiedon hallintaa. Tämä tarkoittaa erilaisten säännönmukaisuuksien ja ennustettavuuksien etsimistä.

Toiselle tasolle päästään esimerkiksi laajentamalla tasolla 1 kerätyn datan analysointia ja tekemällä tunnedatan pohjalta pidemmän aikavälin toimintasuunnitelmia. Liiketoiminnan tehostamiseksi ja henkilöstön stressitason optimoimiseksi voidaan vaikkapa tasata työkuormia ja eri toimipaikkojen henkilöstömääriä, sekä parantaa ns. henkilökemiaa.

IoT Business Maturity Model 3. Business Transformation. Kolmannessa kypsyysasteessa IoT on jo liiketoiminnan transformaation ja uusien kumppanuuksien synnyttämisen apuna. Tarkoituksena on kehittää uusia palveluja, sekä uutta kassavirtaa.

Kolmas taso pääsääntöisesti edellyttää mieluiten globaalisti kerättyä anonyymia tunnedataa, jota tutkitaan yhdistettynä moneen muuhun saatavilla olevaan dataan syiden ja seurausten selvittämiseksi.

Tämä tarkoittaa, että tunnemyrskyjen aikajanaa verrataan globaalisti ja  paikkasidonnaisesti muiden tapahtumien ajankohtiin, ja nämä tapahtumat voivat olla aivan mitä tahansa. Ne voivat olla muiden muassa luonnonmullistuksia, merkittävän urheilutapahtuman finaali, tai huomaamattomia muutoksia ilmakehässä.

Uusia liiketoimintamalleja löydetään tunnedatan avulla tunnistamalla monen tason ongelmia ja kehittämisen kohteita, sekä kehittämällä niihin kaupallisesti hyödynnettävissä olevia ratkaisuja. Pelkästään tuomalla tarjolle tunnedata mahdollistetaan uusia innovatiivisia ansaintalogiikoita, joista ei vielä ole edes aavistusta.

Kuluttajansuoja?

Se, että ihmiset sallisivat mobiililaitteen kerätä ja tallentaa pilveen anonyymisti erilaista tunnedataa heidän itsensä ja muiden iloksi ja hyödyksi, muuttaisi nykyisiä jo olemassa olevia tunnedataprosesseja.

Nykyään ihmiset tykkäävät, peukuttavat, lisäävät hymiöitä ja muuta vastaavaa. On täysin varmaa, että tällaista dataa analysoidaan jo nyt. Mobiililaitteilla anonyymisti kerättävä ja tallennettava tunnedata muuttaisi nykyisen prosessin automaattiseksi, autenttiseksi ja anonyymiksi.

Kuluttajansuojassa on kaksi tasoa: yksilö ja yhteisö. Yksilötason kuluttajansuojan lisäämiseksi tunneälykännykkä olisi säädettävissä siten, ettei se sallisi käyttäjänsä tehdä ostoksia tunnemyrskyn vallassa. Yhteisöjen tasolla parasta kuluttajansuojaa ovat yksilöiden anonymiteetti ja yhteisöjen avoimuus. Eli data kaikkien käytössä, eikä datasta saa olla mahdollista tunnistaa yksilöitä.

Tällainen avoimuus on myös yhteiskuntia ja yhteisöjä koskevien laajamittaisten ongelmien tunnistamisen edellytys, koska se mahdollistaa ongelmista kertovien oireiden havaitseminen.

Yhdistettynä taustatietoihin, tunnedatan kerääminen auttaa tunnistamaan ja paljastamaan laajamittaisia ongelmia, kuten manipulaatioyrityksiä. Se myös kehittää yhteisöllistä tunteenhallintaa tuomalla tunnemyrskyt avoimesti esille syineen ja seuraamuksineen.

Olen vakuuttunut, että erilaista tunnedataa tullaan jo lähitulevaisuudessa keräämään erittäin laajasti ja saatetaan merkittävästi kerätä jo tänään. Se, että tällainen data olisi anonyyminä kaikkien katseltavissa, olisi avuksi aiempaa tiedostavamman ja yhteisöllisemmän maailman luomisessa.

Jos jotakin, niin myrskyisää:

Epidemia – Bez Serdtsa I Dushi

Aiemmat kirjoitukseni aiheesta löytyvät seuraavilla otsakkeilla:

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Kaupan IoT – kauppatiladynamiikka

Tivi.fi julkaisi heinäkuussa Markku Pervilän kiintoisan jutun otsikolla Näin esineiden internet mullistaa kaupassa käymisen. Pervilä käsittelee samoja kaupan alan esineiden ja asioiden internetin kysymyksiä, joita itsekin olen aiemmin ylös kirjannut (linkkejä joihinkin tämän kirjoitukseni lopussa).

Eräs kiintoisimmista osa-alueista on asiakkaiden liikkumisen, huomion suuntautumisen ja ostopäätösten seuranta kaupan sisällä. Kun tähän yhdistetään kauppiaan suorittamat reaaliaikaiset johtopäätökset ja niitä seuraavat muutokset kauppatilassa, on kyseessä kauppatiladynamiikka.

Kauppatiladynamiikan perimmäinen tavoite on kauppiaan (eli myyjän) ja ostajan etujen optimaalinen yhdistäminen yksittäisen myymälän tasolla tarkasteltuna. Ostaja, asiakas, haluaa löytää tarvitsemansa tuotteet helposti. Tuotteiden tulee olla havaittavissa ja saavutettavissa. Kauppias haluaa myydä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pienellä hukkaprosentilla. Kun ostajan etu toteutuu, hän tulee toistekin ja näin toteutuu myös kauppiaan etu.

Kauppatiladynamiikka tarkastelee myymälän rakenteen ja yksityiskohtien vaikutusta myyjän ja ostajan toimintaan. Kiinnostuksen kohteista esimerkkejä ovat hyllykköjen sijoittamisen, valaistuksen, mainosten, hinnoittelun ja opastuksen vaikutukset asiakkaiden liikkumiseen myymälässä. Dynamiikassa kyse on muutoksista ja niiden vaikutuksista.

Kauppatiladynamiikka

Kauppatiladynamiikka – käyntikartta

Asioiden internet tarjoaa kauppatiladynamiikan seurantaan ja säätämiseen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Kauppatiladynamiikka on nykyään osa älykauppakonseptia.

Kauppatiladynamiikan tärkein työväline on myymälän käyntikartta, johon kootaan anonyymisti tiedot väylistä ja paikoista, joissa asiakkaat liikkuvat, joissa he viipyvät, joissa he ostavat ja joissa he käyvät turhaan. Laadullisella puolella seurataan liikkumisen luonnetta, joka voi olla esimerkiksi määrätietoista, etsiskelevää, keskustelevaa, ohjeita kyselevää ja montaa muuta laatua. Käyntikartta näyttää myös henkilökunnan liikkeet, sekä mm. oikopolut, lepopaikat ja infopisteet  myymälässä.

Käyntikartan tehtävä on olla apuna etsittäessä henkilökunnalle oikeaa tapaa olla läsnä. Samoin on tavoitteena optimaalinen hyllykartta, sekä sisäänkäyntien, poistumisteiden ja kassojen sijaintien parhaat paikat.

Myymälän sijoittelukartta perustuu käyntikartan tuloksiin. Tavoitteena ovat ympäristön ja asiakkaiden käytöksen muutoksiin dynaamisesti sopeutuva tarjonta, reaaliaikainen tiedotus, ”kuolleiden” paikkojen eliminointi, optimaalisesti sijoitettu mainonta, sekä samaan aikaan innovatiivinen ja helposti omaksuttava sijoittelu.

Sijoittelukartta ja käyntikartta ovat saman asian kaksi eri puolta ja vaikuttavat toisiinsa. Pyrkimys on vaiheittaisella muuntelulla edetä kohti mahdollisimman toimivaa sijoittelukarttaa. Tätä toimivuutta mitataan käyntikartalla. Sijoittelukartta on tavoite ja käyntikartta kertoo toteuman.

Käyntikartan ja sijoittelukartan toimivuudesta muodostetaan hallintapaneelissa näytettäviksi automaattisesti erilaisia mittareita, ehdotuksia ja raportteja. Ehdotukset voivat koskea esimerkiksi tuotteiden sijoittelun optimointia ja henkilökunnan rooleja.

Akuuteista ongelmista syntyy hallintapaneeliin hälytyksiä, jolloin paneelin kautta voidaan reagoida esimerkiksi alennuksia, huomiovaloja, hyllykohtaisia mainoksia, lämpötilaa, ilmanlaatua ja kulunohjausta säätämällä.

Hallintapaneelin kautta ohjataan myös hyllykköjen, tuotteiden ja mainosten sijoittelua. Kaikessa on tavoitteena toimivuus asiakkaan subjektiivisesta näkökulmasta, koska se ratkaisee tuleeko hän uudestaan. Asiakkaan subjektiivinen kokemus puolestaan syntyy muiden edellä mainittujen tekijöiden objektiivisesta, mitattavasta ja havaittavasta toimivuudesta.

Olen tässä käsitellyt vain kauppatiladynamiikan anonyymia puolta. Uusi tekniikka mahdollistaa myös tarkan henkilökohtaisesti kohdennetun vuorovaikutteisen palvelun ja viestinnän sisätiloissa. Viesti voi olla esimerkiksi värinähälytys, jos asiakas on ohittamassa juuri hänelle tarkoitettua ”ohittamatonta tarjoustuotetta”.

Kehittyvä IoT helpottaa tunnistettujen asiakkaiden palvelemista, kohdennetun viestinnän vaikutusten seuraamista ja muutoksiin reagointia. Esimerkiksi heräteostoshyllyn sisältö saattaa muuttua nopeasti sen mukaan, onko myymälässä juuri sillä hetkellä enimmäkseen eläkeläisiä, koululaisia, vaiko vaikkapa läheiseen konserttiin menijöitä.

Älykkäässä myymälässä mobiililaite on asiakkaan tunniste ja käyttöliittymä. Älykaupan nopean kehittymisen myötä kasvavat mahdollisuudet dynaamisesti reaaliajassa säätää myymälätilan yksittäisiä elementtejä, sekä seurata muutosten  vaikutuksia. Tämä trendi nostaa kauppatiladynamiikan merkitystä.

 

Aiemmat kirjoitukseni aiheesta löytyvät seuraavilla otsakkeilla:

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Nokia – kartat robottiajoneuvoille

Vielä hieman aikaa sitten Nokia etsiskeli ostajaa kartoillensa. Taloussanomat otsikoi kesäkuussa Nyt kaikki miettivät mitä Nokian Herelle tapahtuu.

Tänään ilmoitti Nokia jotakin todella tapahtuvan. Yhtiö antaa erittäin tarkat sähköiset karttansa ajoneuvoteollisuuden käyttöön Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Saksassa, sekä myöhemmin Japanissa.

Kuvausajoneuvo Saksan Berliinissä

Kuvausajoneuvo Saksan Berliinissä

Nokian virallinen tiedote löytyy HERE:n pressiosastolta otsakkeella HERE makes HD map data in US, France, Germany and Japan available for automated vehicle tests. Myös HERE-blogi kirjoittaa uutisesta: HERE introduces HD maps for highly automated vehicle testing.

Itseohjautuvat ajoneuvot asioiden internetin kautta

Tässä vaiheessa kartat eivät tule saataville kaikilta tieosuuksilta, vaan jokaisessa näistä mainituista maista on yksittäisiä tieosuuksia, jotka tuodaan karttatestien piiriin. Ajoneuvovalmistajat käyttävät HERE -karttoja kehittäessään automaatillisesti kulkevia ajoneuvoja, joiden itseohjautumisessa jopa senttien tarkkuuteen kykenevistä kartoista todella on hyötyä.

HERE-blogilla Leo Kent täsmentää karttojen merkitystä suhteessa erilaisiin antureihin ajoneuvojen itseohjautuvuuden kannalta. Anturien avulla on mahdollista havainnoida lähiympäristöä, mutta tarkat sähköiset kartat tuovat mukanaan ”kulman taakse katsomisen”, eli ennakoitavuuden.

Älyajoa anturien avulla

Älyajoa anturien avulla

Nokia ei asiaa erikseen painota, mutta kun näiden robottiajoneuvojen on tarkoitus paitsi vastaanottaa dataa HERE -pilvipalvelusta, myös lähettää toiseen suuntaan reaaliaikaista dataa mm. tieolosuhteista, on kyseessä asioiden internetin piiriin kuuluva ratkaisu (Internet of Things, IoT).

Ajoneuvojen some

Itse asiassa Nokia on rakentamassa ajoneuvoille omaa sosiaalista mediaa. Pääsääntö on sama kuin ihmistenkin somessa: saat käyttöösi kaikenlaista kiintoisaa informaatiota, kunhan itsekin osallistut sisällön tuottamiseen.

Kaiken keskellä on HERE -pilvi, josta ajoneuvot saavat esimerkiksi tarkat HD -kartat ja palveluun liitettyjen ajoneuvojen pilveen lähettämän reaaliaikaisen tiedon aina siltä osin kuin se koskee kyseistä lokaatiota.

Ja todellakin vastavuoroisesti jokainen ajoneuvo on HERE -pilven näkökulmasta kuin suuri anturi, jolta pilvi saa muiden ajoneuvojen mahdollisesti tarvitsemaa dataa yhteiseksi hyödyksi käytettäväksi.

HEREn liikennekeskus Yhdysvaltain Chicagossa

HEREn liikennekeskus Yhdysvaltain Chicagossa

Verkkokaupan pakettinne, olkaa hyvä

Itseohjautuvien ajoneuvojen tuleminen tietää valtaisaa mullistusta ja sitä myötä myöskin huimia mahdollisuuksia. Tähän saakka on julkisuudessa maalailtu lähinnä tavallisen kansalaisen liikkumiseen liittyviä uudistuksia, mm. todellista hands free to play -ajelua valtateillä, robottitakseja, sekä netistä tilattavia itseohjautuvia vuokra-autoja.

Itse näen mielenkiintoisempana tulevaisuuden näkymänä kaupankäynnin jakelulogistiikan rakentumisen uudelleen. Kirjoituksessani Älykaupan älykori piirtelin kepein vedoin visiota ilman kuljettajaa etenevistä logistiikka-ajoneuvoista.

Paitsi varastojen keskinäinen ja kauppoihin suuntautuva liikenne, tulee luonnollisestikin automatisoitumaan myös ja aivan erityisesti hyödykkeiden jakelu kuluttajille.

Pienelle kylälle saattaa ilman kuskia huristella Postilaitoksen pieni, sähköllä käyvä, noin metrin korkuinen keltainen jakeluauto, joka on etukäteen sopinut ajankohdan asiakkaan kanssa ja perillä älytunnisteella kuittausta vastaan antaa paketin asiakkaalle. Toiseen suuntaan tämä liikkuva, koko kylän yhteinen postilaatikko kuljettaa lähtevää postia.

HERE, vilskettä Berliinissä

HERE, vilskettä Berliinissä

Onko myynnissä?

Mitä tästä uutisesta pitäisi päätellä? Onko HERE edelleen myynnissä? Tänään tuskin tuli potentiaalisille ostajille mitään uutta tietoa, paitsi ehkä jotakin testaamisen ajankohtiin ja tieosuuksiin liittyvää.

Tämä päivä ei muuta HERE:n kauppaamisen todennäköisyyttä nähdäkseni millään tavalla. On joka tapauksessa intresanttia, että HERE:n omilta sivuilta saa termiä ”Nokia” etsiä kissojen ja koirien kanssa, vaikka toki siellä lähetetään Nokialle 150 v. synttärionnittelut.

Nokia C1?

Tavallisen kansalaisen kannalta Nokia on jälleen uudella tavalla kiinnostava, vaikka Nokian omaa ajoneuvoa tuskin näemme. Ellei sitten Nokian brändillä, mutta kumppanin valmistamana ja myymänä kuten tuore tabletti Nokia N1?

Olisiko se Nokian ensimmäinen oma sininen itseohjautuva auto sitten Nokia Car 1, eli Nokia C1? Niin, tämä Nokia C1 on leikkiä vain puoliksi, ja nähdäkseni aivan realistinen liikeidea toiselta puolen…

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Microsoft – IoT kaupan alalla

Microsoft Ignite 2015 kokosi suuren joukon yritysmaailman ja tietotekniikan johtavia nimiä Yhdysvaltain Chicagoon 4. – 8.5. kertomaan ja kuulemaan uutisia Microsoftin uusimmista tekniikoista ja visioista.

Tapahtumassa järjestettiin infotilaisuuksia ja tuote-esittelyjä, joista osa oli asiasisällöltänsä kertausta aiemmista konferensseista, kuten Microsoft Convergence 2015 ja Microsoft Build 2015, mutta eri kohderyhmälle sovitettuina.

Mitä IoT meriteeraa Microsoftille?

Tähän kirjoitukseeni etsiskelin esityksiä, jotka valottaisivat suuryhtiön käsityksiä ja visioita koskien asioiden internettiä (Internet of Things, IoT). Tällaisen esityksen piti Microsoftin Sam George.

Microsoft Ignite 2015

Microsoft Ignite 2015

Esityksensä alussa George kertasi asioiden internetin olleen olemassa jo pari vuosikymmentä, mutta kehittyneen uudenlaiseksi nyt viime vuosina. Hän tiivisti muutoksen viiteen alla mainittuun ilmiöön.

Ensinnäkin ovat IoT-ratkaisuissa tarvittavat laitteet nykyään erittäin edullisia, toiseksi niiden yhdistäminen verkkojen kautta paljon aiempaa kattavampaa ja luotettavampaa, kolmanneksi on näiden ratkaisujen kehittäminen nykyään paljon helpompaa kuin aiemmin, neljänneksi ovat yritykset heräämässä IoT:n hyötyihin ja viidenneksi on se juuri nyt innostavien ja innovatiivisten näkymien aluetta.

Kuvassa alla ovat nämä viisi pointtia. Kuva on kaapattu Sam Georgen esityksestä.

Sam George: IoT

Sam George: IoT käännekohdassa

Georgen mukaan asioiden internetin kehitys on paljolti ennustamatonta, mutta jatkuva yleistyminen on tosiasia. Hän ei niinkään näe kaikkien laitteiden jatkossakaan yhdistyvän toisiinsa, mutta eri laitteiden keräämää dataa tullaan yhdistämään ja hyödyntämismenetelmiä kehittämään. Teoreetilliseksi taustaksi hän mainitsi Mooren, Metcalfen ja Koomeyn lait.

IoT-kypsyysasteet

Microsoft on tutkinut asiakaskuntaansa IoT-toteutusten näkökulmasta ja sen perustalta suorittanut jaon kolmeen kypsyysasteeseen, tai kehitysvaiheeseen, jotka kertovat kuinka nämä asiakkaat ovat mukana asioiden internetissä. Sam Georgen esitys rakentui näiden ympärille.

IoT Business Maturity Model 1. Operational efficiency. Ensimmäisessä maturiteettimallissa asioiden internetin avulla haetaan operationaalista tehokkuutta. Esimerkit tästä ovat melko tavanomaisia, eli IoT-laitteiden avulla seurataan asiakasvirtoja liiketilan sisällä, vahditaan jäähdytysyksikköjen toimintaa, sekä tarkkaillaan hyllyjen sisältöä ja täyttöastetta, joiden perusteella saadaan erilaisia hälytyksiä. Hieman uudempaa ajattelua on kauppiaiden yhteydenpito kauppansa asiakkaisiin näiden mobiililaitteiden avulla.

IoT Business Maturity Model 2. Business Intelligence. Toisessa mallissa dataa visualisoidaan ja analysoidaan tarkemmin, eli suoritetaan liiketoimintatiedon hallintaa. Tämä tarkoittaa erilaisten säännönmukaisuuksien ja ennustettavuuksien etsimistä. Ensimmäisessä mallissa kerättyä dataa voidaan esimerkiksi yhdistää ulkopuolisten järjestelmien tuottamaan dataan, kuten säätietoihin. Jäähdytysyksikköjen kohdalla tässä mallissa edetään ennakoiviin huoltotoimenpiteisiin.

IoT Business Maturity Model 3. Business Transformation. Kolmannessa kypsyysasteessa IoT on jo liiketoiminnan transformaation ja uusien kumppanuuksien synnyttämisen apuna. Tarkoituksena on kehittää uusia palveluja, sekä uutta kassavirtaa. Tällä tasolla toimiva yritys esimerkiksi käyttää IoT-dataa muiden muassa työvoiman optimointiin kussakin liikkeessä, yhdistää sää- ja sosiaalista tietoa liiketilan asiakasvirtalukuihin paremman ennustettavuuden saavuttamiseksi, sekä laajemminkin jakaa ja yhdistää omaa dataansa muiden toimijoiden kanssa.

Aiemmassa omassa kirjoituksessani Älykaupan älykori menin vielä pidemmälle, kun tein tiettäväksi asioiden internetin tulevaisuudessa mahdollistavan ajan ja tilan dynaamillisen käytön. Silloin ei enää kysytä, miten jotakin liiketoimintaa harjoitetaan, vaan kysytään lisäksi mitä liiketoimintaa olisi parasta harjoittaa tietyssä lokaatiossa tiettynä aikana. Tämän Microsoft niin halutessansa saa ystävällisellä luvallani lisätä listallensa: IoT Business Maturity Model 4. Business Variation.

IoT käytännössä, Microsoft Azure?

Microsoft tarjoaa lukuisia esimerkkejä käytännön ratkaisuista. Kaupan alan ratkaisuja on koottu otsakkeen Microsoft IoT Case Studies in the Retail Sector alle. Linkin takaa löytyvät kuvaukset ovat vain muutaman virkkeen mittaisia per tapaus. Koko kuvaus löytyy aina kunkin kappaleen vasemmalla puolella olevaa asiakkaan logoa sohaisemalla.

Microsoftin IoT-visioista löytyvät paitsi yllä mainitut kolme kypsyysastetta, myös linkki  USA Todayn lähes pari vuotta vanhaan uutiseen, joka kertoo kauppaketju Krogerin onnistuneesta, jonotusaikoja lyhentäneestä IoT-ratkaisusta, joka painoi kassajonossa vietetyn ajan neljästä minuutista 26 sekuntiin ja sitä kautta merkittävästi kohotti asiakastyytyväisyyttä.

Esimerkeistä selviää nopeasti, että ellei aivan kaikissa, niin lähes kaikissa Microsoftin IoT-ratkaisuissa on mukana yhtiön pilvipalvelu Microsoft Azure. Siinä missä Microsoft OneDrive on lähinnä erittäin helposti käyttöön otettava pilviperustainen tiedostojen tallennus- ja jakopalvelu, on Azure todellinen viidakko erilaisia jopa globaaliin yrityskäyttöön tarkoitettuja tiedon tallennus-, analysointi- ja esityspalveluja.

Microsoftin näkemys asioiden internetistä on selkeästi analysointiin painottuva. Dataa voidaan kerätä Azureen valtava määrä etukäteen välttämättä edes tietämättä mitä kaikella kertyvällä tiedolla tehtäisiin. Ideana nähdäkseni on, että Azuren työkalut automaatillisesti analysoivat datamassaa ja poimivat sieltä karkeasti ottaen kahdenlaisia asioita: säännönmukaisuuksia ja poikkeuksia, joista kumpainenkin on minkä tahansa liiketoiminnan kannalta kiintoisaa tietoa.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Älykaupan älykori

Pääomamarkkinapäivillänsä 14.11.2014 kertoi Nokia Oyj aikovansa olla merkittävä toimija kehittymässä olevassa esineiden ja asioiden internetissä (Internet of Things, IoT), joka usein on mielestäni virheellisesti suomennettu Teolliseksi internetiksi, vaikka se tulee koskemaan muutakin kuin teollisuutta ja teollisesti tuotettuja hyödykkeitä. Ilmiötä yleisemmin kuvaava termi on digitalisaatio, joka puolestaan on tie kattavaan verkkoon (Internet of Everything, IoE).

Nokia Oyj:n toimitusjohtajan Rajeev Surin sanoin:

Teknologian nopeat muutokset heijastuvat Nokian visiossa ja strategiassa. Enää ei puhuta pelkästään ihmisten yhdistämisestä, vaan nyt myös esineiden välille luodaan yhteyksiä. Arvioimme, että vuoteen 2025 mennessä yli 50 miljardia esinettä – laitetta, moduulia ja sensoria – ovat toisiinsa yhteydessä verkon välityksellä. Uskomme, että meillä on merkittävä rooli tällaisessa maailmassa. Rooli, jossa voimme laajentaa teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ihmisille.

Digitalisaatiosta Suomen kasvun lähteenä on Teknologiateollisuus ry aiemmin syksyllä julkaissut mainion raportin otsakkeella Suomi uuteen nousuun – ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä (raportti löytyy kyseiseltä sivulta lähes huomaamattoman linkin takaa PDF-tiedostona).

IoT luonnollisestikin koskee aluksi lähinnä isompia esineitä, mutta kun tekniikka kehittyy, pakkautuu pienempään tilaan ja tulee edullisemmaksi, ovat edulliset sensorit, älytarrat ja automaatillisen yhteydenpidon mahdollistava tekniikka jo pian kaikkialla.

Perinteisesti on digitalisaation katsottu kaupankäynnissä merkitsevän siirtymistä verkkokaupusteluun. Näin se aluksi olikin. Itse katson digitalisaation merkitsevän kivijalkakaupan renessanssia, kun perinteinen ja modernimpi kaupankäynti yhdistyvät uudeksi älykaupan verkoksi.

Älykaupan verkko? Mitä se voisi olla? Se tulee dynaamillistamaan useita kaupustelun ulottuvuuksia, tärkeimpinä aika, tila ja hinta.

Korillinen älyä, olkaa hyvä…

Uusi älykauppa tietää keitä myymälässä on ostoksilla ja mistä he ovat kiinnostuneet. Tällä intelligentillä marketilla on myös tarkka tieto kunakin vuodenaikana, kuukautena, viikkona, yksittäisenä vuorokautena ja kellonaikana kaupaksi menevästä tavarasta. Yksilöityjen esineiden ja ihmisten internetissä jokaisella järjestelmän piiriin otetulla esineellä ja asialla on omistaja. Omistajuus koskee kutakin yksilöityä esinettä ja nämä esineet itse ilmoittavat omistajansa, sekä tarvittaessa koko omistushistoriansa.

Myynnissä olevien tavaroiden koskettaminen tai osoittaminen älylaitteella aktivoi kaupankäynnin. Taustalla ohjelma on laskenut parhaan rahoitusmallin ja isommissa ostoksissa ehkä jopa testannut lainamahdollisuudet eri rahoituslaitoksista. Halutessaan ostaja saa raportin, josta selviää maksusuunnitelma, kauanko takuu kestää suhteessa maksamiseen ja kauanko todennäköisesti jäisi maksettavaa vielä tuotteen hajoamisen tai kulumisen jälkeen.

Kun tuote on maksettu, omistaja vaihtuu. Se, että asiakas kerää tuotteet itse, on vain yksi toimitustapa. Myös myymälässä voi valita kotiinkuljetuksen ja jättää tuotteiden keräämisen myyjän vastuulle. Omistaja on tuotteelle yksilöllinen ominaisuus, asiakas ostaa juuri tietyn tuotteen. Tämä tuo etua kivijalkakaupalle, jossa tuotteiden katsominen, kokeileminen ja monipuolinen arviointi muutoinkin on mahdollista.

Dynaamilliseen hintaan

Kaupankäynnin käytäntöjen tärkein ulottuvuus on hinta. Siis tässä vaiheessa, kun en vielä katso aiheelliseksi puuttua siihen kaikkein perustavimpaan filosofiseen ulottuvuuteen, eli kaupankäynnin eetillismoraalisiin näkökohtiin.

Älykkäät hintalaput, eli älytarrat ja älyverkossa tapahtuva reaaliaikainen hinnanmuodostus yksilöidylle tuotteelle, yksilöidylle ostajalle, yksilöitynä aikana ja yksilöidyssä lokaatiossa tarkoittaa dynaamillisen ovh:n lisäksi älylaitteella saatavaa omaa henkilökohtaista hintaa juuri sinulle, juuri tälle tuoteyksilölle, juuri nyt ja juuri tässä.

Myös reaaliaikainen hintojen muutos mahdollistuu älykaupan verkossa jopa globaalisti tuotteeseen liitettyjä perinteisessä merkityksessä visuaalisia tunniste- ja näyttötietoja vaihtamatta. Tämä tarkoittaa aitoa kilpailua ja todellista markkinaperustaista hinnoittelua. Älykaupan verkko ei ole vain kauppiaita, vaan myös kuluttajia varten.

Dynaamilliseen ajan ja tilan käyttöön

Aika ja tila mullistuvat ensinnäkin ostajalla, joka voi olla missä tahansa: siinä hyllyn vieressä tai Välimerellä verkko-ostoksia tekemässä. Tämä tulee koskemaan koko älykauppaa, jonka osasia ovat muiden muassa kivijalkakauppa ja verkkokauppa, sekä uudet digitaaliset kaupankäynnin liittymät.

Myös myyjän aika ja tila mullistuvat. Kaiken aikaa kehittyvä ja tehoonsa nähden edullisempi varastologistiikka on tulossa hyllyjen täyttöön ja ostoskorin keräämiseen myös lähimarketissa. Hyllyt täyttää ja, ellei asiakas halua kerätä itse, ostetut tavarat pakkaa robotti. Samat robotit, jotka keräävät tuotteita verkkokauppaan, täyttävät myymälän hyllyjä (isot varastossa, pienet myymälän hyllyjen sisällä).

Marketin fyysillistä tilaa käytetään dynaamillisesti. Ajan ja ennakoidun ostoskäyttäytymisen mukaan hyllyjen paikkoja, sisältöä ja täyttöastetta vaihdetaan jopa tunneittain.

Verkotetun älyn, logistiikan ja ohjattavuuden kehittyessä on mahdollista järkevästi toteuttaa erilaisia monikauppiaskonsepteja, jolloin samaa liiketilaa muovataan useamman kauppiaan käyttöön eri kellonajan, viikonpäivän ja vuodenajan mukaan. Parhaalla liikepaikalla sijaitseva tila voi olla päivällä elintarvikekauppa, yöllä keilahalli ja sunnuntaina kerhotila.

Jalkaverkkokivikauppa?

Kun kaikki verkottuu, rajat hämärtyvät. Tulee olemaan useita erilaisia ostoliittymiä: verkkokauppa, marketti, ja kaiken kattava IoE. Älykkäät, kaupan tunnistamat laitteet osaavat itse tilata automaatillisesti, ensiksi erityisesti laitoksien ja suurtalouksien käytössä. Logistiikkayritykset ylläpitävät valtavia älykaupan keskusvarastoja, sekä hajautettuja alivarastoja.

Tulevaisuudessa ilman kuljettajaa kulkevat logistiikka-ajoneuvot kuljettavat tavaroita varastojen välillä uusissa älykonteissa, joiden koko on sovitettu meriliikenteestä tuttujen suurempien konttien mukaan. Näiden varastojen yhteydessä tulee olemaan uudenlaisia marketteja, joista löytyy usean toimittajan tuotteita omina osastoina, hyllykköinä, tai yksittäisinä hyllyinä.

Robotit ylläpitävät myymälän tarjoomaa vaihtamalla kokonaisia hyllykköjä lattian alla kulkevien käytävien kautta sallien kysyntään reaaliaikaisesti vastaavat muutokset tarjoomassa. Mikä tulee ensin suuriin varastokomplekseihin, tulee myöhemmin yksittäisiin puoteihin.

Liian monta älylasillista?

Älylasit? Kertovatko ne, kun on juotu liikaa? Vai tummuvatko valoisuuden mukaan olohuoneen akkunassa? Ehkä sittenkin näyttävät ne lasivitriinissä olevan tuotteen tietoja? Kyllä ja paljon muuta. Mutta muodikkaana nörttilaitteena älylasit rikastavat silmän normaalisti näkemää todellisuutta erilaisella virtuaalisella sisällöllä. Tähän saakka edistyksellisimmät ovat Googlen älylasit, joiden on kehuttu jopa kääntävän ulkomaankielistä tekstiä livenä.

Älykaupan verkossa älylasien hyödyt tulisivat todella vahvasti esille. Älylasin näyttämä data hahmottelemassani älykaupan verkossa mukautuu siihen, kuinka henkilö tässä intelligentissä netissä on parametroinut itsensä. Älykaupan verkosta nimittäin ei ole hyötyä jos ei jokainen voi verkkoon tallentaa omia mieltymyksiänsä.

Toisin sanoen ja aiemmassa kirjoituksessani hahmottelemallani tavalla älylasit näyttäisivät tuotehyllyä katsellessa kullekin juuri sen tarpeellisen tiedon, kuten diabeetikolle sokurin määrän ja laadun, verenpainepotilaalle suolapitoisuuden, ja vihreätä aitovillaista paitaa käyttävälle lähituotefanaatikolle valmistuspaikan ja materiaalien hankintaa koskevat tiedot. Ja enemmän.

Kännykkähyllyä katsellessa älylasit piirtäisivät pinnallensa sen kullekin yksilöidyn hinnan jokaisen puhelimen kohdalla. Ja erikseen aktivoitavissa olisi laitteiden tuotevertailu. Älylasit piirustelisivat punaisen ruksin niiden tuotteiden päälle, jotka henkilön asettamien parametrien perusteella olisivat poissa laskuista ja hymiö ilmaantuisi suositeltujen tuotteiden kohdalle.

Onko se oikein?

On selvää, että samat kuluttajan itsensä asettamat älykaupan verkon asetukset koskisivat samalla tavalla verkkokauppaa, perinteistä ja uusia intelligenttejä kaupustelun muotoja. Mikään uusi trendi ei ole ongelmaton. Ei myöskään hahmottelemani älykaupan verkko. Pyrin palaamaan näihin eetillismoraalisiin kysymyksiin myöhemmin…

Aiemmat kirjoitukseni aiheesta löytyvät seuraavilla otsakkeilla:

Antavatko digitalisaatio ja esineiden internet suomalaiselle kaupalle siivet, jää nähtäväksi. Selvää on se, että me Suomessa olemme näissä asioissa vahvasti mukana sovellutusten luojina ja Nokia Oyj myös tarvittavan infrastruktuurin valmistajana.

Sergey Mavrin – Kryl’ya

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Verkkokaupasta älykaupan verkkoon

Tuleeko ulkomainen verkkokauppa rajalta läpi meidän hyväuskoisten nukkuessamme Ruusuisen untamme? Murentaako kauppamme kivijalkaan? Repiikö mukaansa euromme ja itsellisyytemme? Viekö työpaikkamme, naisemme ja rantatonttimme? Vai onko kaikki kotomainen kauppa jo piankin verkkokauppaa? Vastauksia saamme kukin itsellemme sopivia, kun valikoimme tarkoin keneltä asiasta tiedustelemme.

Koko kauppa verkkoon…

Kauppalehdessä Anna Juvosen kirjoituksessa päivämäärällä 12.06. Anssi Vanjoki (ex.nok.) maalailee suurella pensselillä koko kauppaa verkkoon ja heittää siinä samalla syötin, jolla mennään median julkaisukynnyksen yli että heilahtaa: Supermarketeista tulee urheiluhalleja. Kaupassa piipahtaminen aivan fyysillisesti jonottamisineen ja maksuvälineiden kaiveluineen kuulemma on hankala rutiini, josta halutaan eroon.

Kirjoituksessa ei tarkemmin selvennetä, ketkä kokevat shoppailun hankalaksi, tai missä määrin kaupankäynti verkossa on tulevaisuudessa rutiinia. Vaatisi runsaasti tarkennuksia, jotta olisi perusteita väittää verkkokaupan vähentävän rutiineja. Lisäksi olisi kiintoisaa tietää, josko nämä ”rutiinit” ylipäätänsä ovat huonoja, vaiko hyviäkin asioita.

Moni on esimerkiksi omaksunut tavan käydä perinteisessä kaupassa kaikessa rauhassa tiettynä viikonpäivänä tiettyyn aikaan: ostetaan itselle jotakin pientä hyvää, jutellaan myyjien kanssa, liikutaan paljon jalkaisin ja saadaan samalla virikerikasta laatuaikaa.

… vaiko kivijalka vipattaa?

Sattumoisin samana päivänä Apu -lehdessä sävel ja sanat ovat aivan toiset: Kenen etu? Verkkokaupan kasvulukuja liioitellaan, otsikoi Teemu Muhonen kirjoituksensa ja perustaa väittämänsä Tilastokeskuksen julkaisemille figuureille.

Apu asettaa verkkokaupan volyymin oikeisiin mittasuhteisiin. Asiantuntijana Avun artikkelissa on verkkokaupustelua tutkinut Arhi Kivilahti, jonka mukaan kotimaisessa verkkokaupassa tänään kyse lopulta on suhteellisen pienestä kasvusta ja kokonaisuutena katsoen pienistä osuuksista koko kaupankäynnistä.

Avun kirjoituksessa Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala epäilee Kivilahden tavoin, että eräät toimijat, muiden muassa Google, pyrkivät aivan tarkoituksella saamaan läpi oman etunsa mukaista käsitystä kaiken kaupan siirtymisestä verkkoon. Ja missä yhteydessä Vanjoki maalailikaan juuri tällaista visiota? Tapahtuman nimi oli Think with Google.

Itsepalvelua kylmässä noutopisteessä?

Jo joitakin vuosia on visioitu marketteja, joissa asiakas itse hoitaa myös kassatoiminnot. Kokeiluja on jo tehty myös Suomessa. Tällainen kylmä kassa äärimmilleen vietynä merkitsisi omien palveluvahvuuksien heittämistä pois kustannusjahdin takia ja tekisi se kaupasta vain noutopisteen.

Vai tekisikö? Entä jos kassalla tehtävä työ vaihtuisikin yhä paremmaksi asiakaspalvelutyöksi? Silloin asiantuntija opastaisi asiakasta myös marketeissa kuten opastaa myyjä nykyään pienemmissä erikoistavarakaupoissa.

Toistaiseksi yleisin tapa kokeilla itsepalvelukassaa on laittaa sellainen perinteisten kassojen viereen. Asiakas tällöin saa itse valita, kumpaako käyttää. Suuresta muutoksesta siis ei tässä kohtaa ole kyse. Jos itsepalvelua käytetään palvelukonseptin ohentamiseen kassalla, en näe mitään kokonaishyötyjä, joita näin kyettäisiin saavuttamaan verkkokauppojen kanssa kilpailtaessa.

Toinen ja yhtä vähän mullistava käytäntö perinteisen kaupan lisätä itsepalvelua on siirtää se internettiin ja valmis paketti vain noudetaan myymälästä, taikka tuodaan jopa suoraan kotiin. Tätäkin kokeillaan pääkaupunkiseudulla myös elintarvikekaupassa. On yhä yleisemmin mahdollista tilata ja maksaa tuotteet verkossa. Kyseessä on kuitenkin vain perinteisen kaupan jo perinteinen laajennus, toinen ostoliittymä.

Sisältöä elämään?

Joka tapauksessa verkon kautta tilaaminenkin on nykyään aivan samanlaista rutiinia, kuin on kaupassa käynti livenä. Oikealla kassalla kaivellaan maksukorttia, verkossa tunnuslukukorttia. Ja mikä ylipäätään voi olla enemmän ikävää rutiinia, kuin ajan kuluttaminen toistuvissa tehtävissä tietokoneen, tabletin, taikka kännykän kanssa? Ei mielestäni mitään varsinaista laatuaikaa

Rutiineja rikkovaa sisältöä elämään ei tuo se, että sähköpostiin tulee vielä vuosienkin jälkeen loistavia tarjouksia juuri sinulle verkkokaupasta, josta ostit jotakin tarpeetonta kauan sitten. Tämä asiakasta mahdollisesti kiinnostavien tuotteiden arvuuttelu kuitenkin on nykyään se yleisin tapa tuoda niin kutsuttua älyä verkkokauppaan.

Perinteisen kaupan mahdollisuudet tarjota elämyksiä ja sisältöä ovat ainakin toistaiseksi paljon paremmat kuin verkkokaupan. Seurailen mielenkiinnolla, koska perinteinen kauppa ryhtyy paremmin hyödyntämään erilaisia tuote-esittelyjä. Elintarvikkeiden kunnollisten maistiaisten kattavaa paluuta odottelen malttamattomana.

Jotta verkkokauppa olisi oikeasti jotakin enemmän, tulee sen osana älykaupan verkkoa monimuotoistua kuluttajalle näkyvänä käyttöliittymänä. Verkkokauppa voi jo nykyään olla yksi kuva piiloitettuine linkkeinensä ja tämäkin on vasta alkua.

Mitä on oikea äly kaupankäynnissä?

Oikea älykauppa ei ole kivijalka- taikka verkkokauppa, vaan on se itse osa verkottunutta älyä. Se ei ole samat liput, laput, kupongit ja tarjoukset kaikille, vaan se ottaa asiakkaan huomioon yksilönä muutenkin kuin nimenä massapostitteessa.

Oikea älykauppa ennakoi asiakkaidensa käyttäytymistä ja muuttuvia tarpeita. Oikea älykauppa tuottaa asiakkaillensa myönteisiä yllätyksiä ja elämyksiä, ei vain alennuskuponkeja. Oikea älykauppa tiedoittaa asiakkaillensa esimerkiksi kassojen ruuhkaennusteet ja alennukseen päivän päätteeksi jäävät tuotteet. Itse ottaa oikea älykauppa vastaan tietoja asiakkaidensa aikomuksista.

Oikea älykauppa ei ole sidottu keskusliikkeen tiukkaan tuotepalettiin, vaan sovittaa tarjontansa paitsi kysyntään, myös asiakkaan henkilökohtaiseen kokonaisvaltaiseen hyötyyn. Oikea älykauppa ei tarjoa sitoutumisesta palkintoja asiakkaallensa vain suoritettujen ostojen arvon mukaan, vaan antaa se kanta-asiakkaiden suunnitella hyllyjen sisältöä sekä palvelujen tapoja ja aikoja. Aktiivisimpien annetaan tulla mukaan koko kaupan kehittämiseen.

Asiakkaan tulee olla mahdollista itse koska tahansa parametroida älykaupan verkon palvelusapluunansa esimerkiksi sen mukaan, haluaako hän säästöä, elämyksiä, kokeiluja, lähituotteita, henkilökohtaista palvelua kaupassa, vaiko mitä muuta tahansa.

Ekosysteemin avulla yhteiskunnalle hyötyä

Kaikkia tuotteita ei voida siirtää verkkoon, mutta kaikki kaupat voivat verkottua ja kehittää uutta sähköistä palvelukonseptia. Jotta tätä kehitystyötä ei jälleen tehtäisi yksittäisinä kauppias – järjestelmätoimittaja -pareina, tulee tämä elektrooninen palvelukonsepti nivoa yhteen aiemmin hahmottelemani sähköisen kaupankäynnin ekosysteemin kanssa.

Yleisen infrastruktuurin tulee olla yhteistä kaikille koko tasavallassa, eikä vain kaupan omaa. Yksilöllehän ei ole eroa siinä, tuleeko sisältö kaupasta, koulusta, viranomaiselta, vaiko naapurin vanhalta leipurilta, jota pihan lapset nuorena turhaan pelkäsivät.

Uusi älykauppa tulee olla kaikkien tasapuolisesti hyödynnettävissä ja perustua avoimiin standardeihin. Älykauppaan tulee liittää yhteiskunnallisesti kannatettavia asioita ekosysteemin ja standardien kautta, mutta kuluttajalähtöisesti.

Tällaisia ovat esimerkiksi mahdollisimman tarkat tiedot hyödykkeiden terveysvaikutuksista, sekä sitä kautta henkilökohtaiset ostosuositukset ja tuotevalintojen ohjaaminen. Samoin on annettava painoa läheisyysperiaatteelle vähintäänkin valmistuksen ja materiaalien osalta.

Intelligentti marketti

Pitkän tähtäimen tavoitteena Suomen kaltaisella kehittyneellä tietoyhteiskunnalla tulee olla älykauppa, joka pitää ja edelleen kehittää perinteisen kaupan parhaat puolet, sekä omaksuu oivallisia ajatuksia tämän ajan kehittyneen verkkokaupan puolelta. Perinteinen kauppa ja perinteinen verkkokauppa sulautuvat yhdeksi verkottuneeksi älykaupaksi, jolla voi olla monenlaisia ostoliittymiä asiakkaalle.

Tällainen intelligentti marketti tunnistaa asiakkaan jo matkalla kauppaan ja jos tämä on taapertamassa ohitse, ilmoittaa aukioloajan ja parhaat ostovinkit. Osaa se myös kertoa asiakkaan mieltymysten mukaiset tarjoukset, sisällä kaupassa ohjata oikealle hyllylle ja verkkokauppojen tavoin esittää ostoehdotuksia.

Tuotteista kertoo älykauppa asiakasta yksilöllisesti kiinnostavat seikat, kuten diabeetikolle sokurin määrän ja laadun, verenpainepotilaalle suolapitoisuuden, ja vihreätä aitovillaista paitaa käyttävälle lähituotefanaatikolle valmistuspaikan ja materiaalien hankintaa koskevat tiedot. Erikseen datan keräämisen sallimalla kuluttaja saisi myöskin tilastotietoa eri ainesosien tähän mennessä ostetuista määristä verrattuina suosituksiin.

Älykauppa tunnistaisi henkilökohtaista ja vain aidon ihmisen tarjoamaa palvelua haluavat asiakkaat ja ohjaisi myyjät ja asiantuntijat heidän luoksensa jo ostoksia tehtäessä ja tarvittaessa myös kassalla, vaikka kyseessä olisikin tältä osin itsepalvelumyymälä.

Älykaupan infrastruktuuri kehittyy kovaa vauhtia

Vanjoki näkee tulevaisuuden mukanansa tuoman päälle puettavan tietotekniikan merkitsevän perinteisen kaupan tuhoa. Itsekin näen sen merkitsevän mullistusta kaupankäynnissä, mutta katson sen tarkoittavan nimenomaan kivijalkakaupan renesanssia. Mitä hyötyä olisi pukea tekniikka päällensä, jos menisin sen kanssa verkkoon ostoksille? Enemmän siitä tulee olemaan hyötyä liikkuessani kauppakeskuksissa aivan konkreetillisesti.

Uudenlaisen älykaupan verkko alkaa muutenkin saada hahmoansa. Mobiili.fin mukaan Nokia aikoo tehdä karttapalveluistansa entistä henkilökohtaisempia. Vaikka ei näin todetakaan, omat suosikkikaupat ja suosikkituotteita tarjoavat liikkeet olisivat erittäin soveliasta sisältöä näillä maaston muotoja ja paikkojen sijaintia osoittavilla havainnekuvilla.

On joka tapauksessa täysin selvää, ettei ole älykaupan verkkoa ilman kattavaa kauppojen, kuluttajain ja jopa tavarain yksilöivää paikkatietoa osana ulko- ja sisätilojen kartta- ja navigointijärjestelmiä.

Internet of things

Tivi lennättää Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan kiintoisaa haastattelua, jossa sivutaan Nokian suunnitelmia otsakkeella Kännyköiden jälkeen. Siilasmaa visioi uutta, eri ekosysteemien rajat murtavaa esineiden ja asioiden internettiä (internet of things), joka yhdistää dataa keräävien laitteiden ja antureiden tuottamat tietovirrat monella tavoin hyödynnettäväksi informaatioksi.

Tämä internet of things (IoT) on Nokian keskeinen osa uudessa strategiassa. Nokian tarjoama paikkatieto tulee Siilasmaan mukaan olemaan se kriitillisen tärkeä elementti, joka antaa antureiden tuottamalle datalle asiayhteyden. IoT:n kimpussa punnertavat monet muutkin tahot, muiden muassa VTT ja Digile. Jos ja kun jo piankin jokaiselle esineelle on mahdollista antaa yksilöllinen identifioiva numero (uCode), ollaan jo paljon lähempänä älykauppaa.

Älykaupan verkosta Tivin artikkelissa ei puhuta mitään, mutta tässä vaiheessa riittääkin Siilasmaan kertoma näkemys, jonka mukaan tässä uudessa esineiden ja asioiden internetissä laitteiden käyttäjät tulee voida tunnistaa ja samalla on huolehdittava yksityisyyden- ja kuluttajansuojasta. Nämä ovat älykaupan verkon rakentamisen keskeiset edellytykset.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä