Avainsana-arkisto: Internet of things

Kaupan IoT – tunnemyrskyt reaaliajassa

Tunne vaikuttaa suuresti ostoskäyttäytymiseen. Ostoksille lähdetään, kaupoissa liikutaan, nettiä selataan ja tuotteita valitaan tunteiden vallassa. Ostoskoria täytetään menneitä tunteita muistellen ja tulevia tuntemuksia tavoitellen.

Kauppa käyttää tunteita pääsääntöisesti kolmella tavalla. Ensinnäkin ennakoidaan muilla kuin kaupan omilla toimilla syntyviä tunteita (sidottu esimerkiksi tulevaan, myönteisiä tunteita herättävään juhlapäivään). Toiseksi reagoidaan ennakoimattomiin, suurta ihmisjoukkoa koskeviin tapahtumiin (esimerkiksi urheilutapahtuman lopputulos). Ja kolmanneksi pyritään nostattamaan tunteita sentimentaalisen massamainonnan avulla.

Tunnerintamalla kauppa siis kalastaa asiakkaita massoina. Suuria juhlapäiviä halutaan yhä lisää, esimerkkinä Suomeenkin rantautunut Halloween. Kauppa mittaa onnistumista euroilla ja säätää tunteita hyödyntäviä kampanjoitaan vuositasolla. Reaaliaikaisuus ja automatisointi puuttuvat, koska tunnedataa ei tarjota, eikä kerätä systemaattisesti.

Vaikka tunteiden muutoksia yksilötasolla ei aina edes huomata, niitä voidaan mitata. Kehittyvä IoT mahdollistaa paitsi helpon tunteiden mittaamisen, myös tulosten keräämisen ja seurannan. Koska mittaamisen ja datan keräämisen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, soveltuisi tähän esimerkiksi aiemmin hahmottelemani tunneälykännykkä.

Alla konseptikuva ympäri Eurooppaa rekisteröidyistä tunnetilamuutoksista sen jälkeen, kun Suomi on voittanut jalkapallon maailmanmestaruuden Englantia vastaan vuonna 2026. Tunnetilojen lokaatiokohtaiset muutokset näkyvät samalla tavoin kuin tavallisessa ukkoskartassa, eli tuore muutos näkyy hetken aikaa ja vähitellen häviää kartalta.

Tunnemyrskyt reaaliajassa

Tunnemyrskyt reaaliajassa

Syitä ja seuraamuksia?

On yksi asia kerätä tietoa, toinen on analysoida ja kolmas on hyödyntää sitä. Palatkaamme aiemmassa kirjoituksessani Microsoft – IoT kaupan alalla käsittelemääni Microsoft Ignite 2015 -tapahtuman IoT -osuuteen, jossa Sam George esitteli kolme kypsyysastetta yhteenvetona kuinka Internet of Things käytännössä toimii suuryrityksen asiakaskunnassa.

IoT Business Maturity Model 1. Operational efficiency. Ensimmäisessä maturiteettimallissa asioiden internetin avulla haetaan operationaalista tehokkuutta. IoT-laitteiden avulla seurataan asiakasvirtoja liiketilan sisällä, vahditaan jäähdytysyksikköjen toimintaa ja saadaan erilaisia hälytyksiä.

Mikäli anonyymin tunnedatan keräämisessä on kyse esimerkiksi oman henkilöstön stressitason hallinnasta johdolle suunnattuine ”kohta kosahtaa” -varoituksineen, kuuluu toiminta ensimmäiseen kypsyysmalliin.

IoT Business Maturity Model 2. Business Intelligence. Toisessa mallissa dataa visualisoidaan ja analysoidaan tarkemmin, eli suoritetaan liiketoimintatiedon hallintaa. Tämä tarkoittaa erilaisten säännönmukaisuuksien ja ennustettavuuksien etsimistä.

Toiselle tasolle päästään esimerkiksi laajentamalla tasolla 1 kerätyn datan analysointia ja tekemällä tunnedatan pohjalta pidemmän aikavälin toimintasuunnitelmia. Liiketoiminnan tehostamiseksi ja henkilöstön stressitason optimoimiseksi voidaan vaikkapa tasata työkuormia ja eri toimipaikkojen henkilöstömääriä, sekä parantaa ns. henkilökemiaa.

IoT Business Maturity Model 3. Business Transformation. Kolmannessa kypsyysasteessa IoT on jo liiketoiminnan transformaation ja uusien kumppanuuksien synnyttämisen apuna. Tarkoituksena on kehittää uusia palveluja, sekä uutta kassavirtaa.

Kolmas taso pääsääntöisesti edellyttää mieluiten globaalisti kerättyä anonyymia tunnedataa, jota tutkitaan yhdistettynä moneen muuhun saatavilla olevaan dataan syiden ja seurausten selvittämiseksi.

Tämä tarkoittaa, että tunnemyrskyjen aikajanaa verrataan globaalisti ja  paikkasidonnaisesti muiden tapahtumien ajankohtiin, ja nämä tapahtumat voivat olla aivan mitä tahansa. Ne voivat olla muiden muassa luonnonmullistuksia, merkittävän urheilutapahtuman finaali, tai huomaamattomia muutoksia ilmakehässä.

Uusia liiketoimintamalleja löydetään tunnedatan avulla tunnistamalla monen tason ongelmia ja kehittämisen kohteita, sekä kehittämällä niihin kaupallisesti hyödynnettävissä olevia ratkaisuja. Pelkästään tuomalla tarjolle tunnedata mahdollistetaan uusia innovatiivisia ansaintalogiikoita, joista ei vielä ole edes aavistusta.

Kuluttajansuoja?

Se, että ihmiset sallisivat mobiililaitteen kerätä ja tallentaa pilveen anonyymisti erilaista tunnedataa heidän itsensä ja muiden iloksi ja hyödyksi, muuttaisi nykyisiä jo olemassa olevia tunnedataprosesseja.

Nykyään ihmiset tykkäävät, peukuttavat, lisäävät hymiöitä ja muuta vastaavaa. On täysin varmaa, että tällaista dataa analysoidaan jo nyt. Mobiililaitteilla anonyymisti kerättävä ja tallennettava tunnedata muuttaisi nykyisen prosessin automaattiseksi, autenttiseksi ja anonyymiksi.

Kuluttajansuojassa on kaksi tasoa: yksilö ja yhteisö. Yksilötason kuluttajansuojan lisäämiseksi tunneälykännykkä olisi säädettävissä siten, ettei se sallisi käyttäjänsä tehdä ostoksia tunnemyrskyn vallassa. Yhteisöjen tasolla parasta kuluttajansuojaa ovat yksilöiden anonymiteetti ja yhteisöjen avoimuus. Eli data kaikkien käytössä, eikä datasta saa olla mahdollista tunnistaa yksilöitä.

Tällainen avoimuus on myös yhteiskuntia ja yhteisöjä koskevien laajamittaisten ongelmien tunnistamisen edellytys, koska se mahdollistaa ongelmista kertovien oireiden havaitseminen.

Yhdistettynä taustatietoihin, tunnedatan kerääminen auttaa tunnistamaan ja paljastamaan laajamittaisia ongelmia, kuten manipulaatioyrityksiä. Se myös kehittää yhteisöllistä tunteenhallintaa tuomalla tunnemyrskyt avoimesti esille syineen ja seuraamuksineen.

Olen vakuuttunut, että erilaista tunnedataa tullaan jo lähitulevaisuudessa keräämään erittäin laajasti ja saatetaan merkittävästi kerätä jo tänään. Se, että tällainen data olisi anonyyminä kaikkien katseltavissa, olisi avuksi aiempaa tiedostavamman ja yhteisöllisemmän maailman luomisessa.

Jos jotakin, niin myrskyisää:

Epidemia – Bez Serdtsa I Dushi

Aiemmat kirjoitukseni aiheesta löytyvät seuraavilla otsakkeilla:

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Kaupan IoT – kauppatiladynamiikka

Tivi.fi julkaisi heinäkuussa Markku Pervilän kiintoisan jutun otsikolla Näin esineiden internet mullistaa kaupassa käymisen. Pervilä käsittelee samoja kaupan alan esineiden ja asioiden internetin kysymyksiä, joita itsekin olen aiemmin ylös kirjannut (linkkejä joihinkin tämän kirjoitukseni lopussa).

Eräs kiintoisimmista osa-alueista on asiakkaiden liikkumisen, huomion suuntautumisen ja ostopäätösten seuranta kaupan sisällä. Kun tähän yhdistetään kauppiaan suorittamat reaaliaikaiset johtopäätökset ja niitä seuraavat muutokset kauppatilassa, on kyseessä kauppatiladynamiikka.

Kauppatiladynamiikan perimmäinen tavoite on kauppiaan (eli myyjän) ja ostajan etujen optimaalinen yhdistäminen yksittäisen myymälän tasolla tarkasteltuna. Ostaja, asiakas, haluaa löytää tarvitsemansa tuotteet helposti. Tuotteiden tulee olla havaittavissa ja saavutettavissa. Kauppias haluaa myydä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pienellä hukkaprosentilla. Kun ostajan etu toteutuu, hän tulee toistekin ja näin toteutuu myös kauppiaan etu.

Kauppatiladynamiikka tarkastelee myymälän rakenteen ja yksityiskohtien vaikutusta myyjän ja ostajan toimintaan. Kiinnostuksen kohteista esimerkkejä ovat hyllykköjen sijoittamisen, valaistuksen, mainosten, hinnoittelun ja opastuksen vaikutukset asiakkaiden liikkumiseen myymälässä. Dynamiikassa kyse on muutoksista ja niiden vaikutuksista.

Kauppatiladynamiikka

Kauppatiladynamiikka – käyntikartta

Asioiden internet tarjoaa kauppatiladynamiikan seurantaan ja säätämiseen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Kauppatiladynamiikka on nykyään osa älykauppakonseptia.

Kauppatiladynamiikan tärkein työväline on myymälän käyntikartta, johon kootaan anonyymisti tiedot väylistä ja paikoista, joissa asiakkaat liikkuvat, joissa he viipyvät, joissa he ostavat ja joissa he käyvät turhaan. Laadullisella puolella seurataan liikkumisen luonnetta, joka voi olla esimerkiksi määrätietoista, etsiskelevää, keskustelevaa, ohjeita kyselevää ja montaa muuta laatua. Käyntikartta näyttää myös henkilökunnan liikkeet, sekä mm. oikopolut, lepopaikat ja infopisteet  myymälässä.

Käyntikartan tehtävä on olla apuna etsittäessä henkilökunnalle oikeaa tapaa olla läsnä. Samoin on tavoitteena optimaalinen hyllykartta, sekä sisäänkäyntien, poistumisteiden ja kassojen sijaintien parhaat paikat.

Myymälän sijoittelukartta perustuu käyntikartan tuloksiin. Tavoitteena ovat ympäristön ja asiakkaiden käytöksen muutoksiin dynaamisesti sopeutuva tarjonta, reaaliaikainen tiedotus, ”kuolleiden” paikkojen eliminointi, optimaalisesti sijoitettu mainonta, sekä samaan aikaan innovatiivinen ja helposti omaksuttava sijoittelu.

Sijoittelukartta ja käyntikartta ovat saman asian kaksi eri puolta ja vaikuttavat toisiinsa. Pyrkimys on vaiheittaisella muuntelulla edetä kohti mahdollisimman toimivaa sijoittelukarttaa. Tätä toimivuutta mitataan käyntikartalla. Sijoittelukartta on tavoite ja käyntikartta kertoo toteuman.

Käyntikartan ja sijoittelukartan toimivuudesta muodostetaan hallintapaneelissa näytettäviksi automaattisesti erilaisia mittareita, ehdotuksia ja raportteja. Ehdotukset voivat koskea esimerkiksi tuotteiden sijoittelun optimointia ja henkilökunnan rooleja.

Akuuteista ongelmista syntyy hallintapaneeliin hälytyksiä, jolloin paneelin kautta voidaan reagoida esimerkiksi alennuksia, huomiovaloja, hyllykohtaisia mainoksia, lämpötilaa, ilmanlaatua ja kulunohjausta säätämällä.

Hallintapaneelin kautta ohjataan myös hyllykköjen, tuotteiden ja mainosten sijoittelua. Kaikessa on tavoitteena toimivuus asiakkaan subjektiivisesta näkökulmasta, koska se ratkaisee tuleeko hän uudestaan. Asiakkaan subjektiivinen kokemus puolestaan syntyy muiden edellä mainittujen tekijöiden objektiivisesta, mitattavasta ja havaittavasta toimivuudesta.

Olen tässä käsitellyt vain kauppatiladynamiikan anonyymia puolta. Uusi tekniikka mahdollistaa myös tarkan henkilökohtaisesti kohdennetun vuorovaikutteisen palvelun ja viestinnän sisätiloissa. Viesti voi olla esimerkiksi värinähälytys, jos asiakas on ohittamassa juuri hänelle tarkoitettua ”ohittamatonta tarjoustuotetta”.

Kehittyvä IoT helpottaa tunnistettujen asiakkaiden palvelemista, kohdennetun viestinnän vaikutusten seuraamista ja muutoksiin reagointia. Esimerkiksi heräteostoshyllyn sisältö saattaa muuttua nopeasti sen mukaan, onko myymälässä juuri sillä hetkellä enimmäkseen eläkeläisiä, koululaisia, vaiko vaikkapa läheiseen konserttiin menijöitä.

Älykkäässä myymälässä mobiililaite on asiakkaan tunniste ja käyttöliittymä. Älykaupan nopean kehittymisen myötä kasvavat mahdollisuudet dynaamisesti reaaliajassa säätää myymälätilan yksittäisiä elementtejä, sekä seurata muutosten  vaikutuksia. Tämä trendi nostaa kauppatiladynamiikan merkitystä.

 

Aiemmat kirjoitukseni aiheesta löytyvät seuraavilla otsakkeilla:

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Jolla – International Sailfish Community Event

Jouduin valitettavasti kieltäytymään kutsusta saapua ensimmäiseen Sailfish -yhteisötapahtumaan tänään Suomen Helsingissä. Kuulumisia tapahtumasta lennättää ensimmäisten joukossa digitoday Henrik Kärkkäisen kirjoittamana otsikolla Jolla kertoi suurista suunnitelmistaan: ”Hyvin varma olo tästä”.

International Sailfish Community Event

International Sailfish Community Event

Digitodayn uutisessa Jolla Oy:n Sami Pienimäki uhkuu toiveikkuutta ja kertoo kumppanuuksiin liittyviä julkistuksia olevan tulossa pian lisää. Pienimäki myös paljastaa asioiden internetin (esineiden ja asioiden internet, Internet of Things, IoT, teollinen internet, jne.) olevan esillä yhteisön toiminnassa, mutta tästä ei ole tarkempaa tietoa.

Tilaisuudessa sai upouuden Jolla C -kännykän pieni joukko yhteisölliseen laiteohjelmaan liittyneitä, kertoo Jolla Oy Twitter-tilillään. Pakkaus näyttää todella tyylikkäältä.

Jolla C:t ojennuksessa!

Jolla C:t ojennuksessa!

Päällimmäiseksi tämän päivän tapahtumista jää helpotus siitä, että Jolla Oy on jälleen saanut tehtyä uuden kuluttajia kiinnostavan tuotteen. Pidemmällä tähtäimellä kenties merkittävin asia on Jollan ja Sailfishin yhteisön säilyminen vahvana kaiken kohun keskellä.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Microsoft – Windows 10 IoT, sääasema

Aiemmin kirjoitin IoT -tietokoneille tarkoitetusta Microsoftin käyttöjärjestelmästä Windows 10 IoT Core ja tätä hyödyntävästä Adafruitin aloituspaketista Microsoft IoT Pack for Raspberry Pi 2, sekä suorittamastani lyhyestä harjoitustyöstä Hello Blinky.

Microsoft on koonnut näiden harjoitustöiden yksityiskohtaiset ohjeet sivulle Starter Pack for Windows 10 IoT Core on Raspberry Pi 2. Tämä kirjoitukseni kattaa kohdasta Lesson 2: Starter Projects harjoituksen Weather Station ja sieltä version, jossa käytetään anturia BMP280.

Raspberry Pi 2 - sääasema

Raspberry Pi 2 – sääasema

Kuvassa yllä on aloituspaketin harjoitussovelluksen sääasema kaikessa yksinkertaisuudessaan. Koekytkentälevylle on laitettu yksi BMP280 -anturi, joka on kytketty ohjeen mukaisesti Raspberry Pi 2 Model B -tietokoneeseen. Olen nyt suojannut Raspberryn tyylikkäällä kotelolla, joka myös kuuluu aloituspakettiin.

Alla vielä lähikuva Adafruit BMP280 Barometric Pressure & Altitude -anturista, josta saadaan tiedot lämpötilasta ja ilmanpaineesta, sekä ilmanpaineen perusteella myös korkeudesta suhteessa merenpintaan.

BMP280 -anturi koekytkentälevyllä

BMP280 -anturi koekytkentälevyllä

Jostakin syystä en tällä harjoituskerralla tarvinnut ollenkaan kiinteätä verkkoa, vaan langaton verkko toimi riittävän hyvin koko ajan. Sovellus ei kuitenkaan meinannut käynnistyä, joten yritin pariin otteeseen komentoja Rebuild ja Deploy. Nämä menivät lopulta läpi ja käynnistin sovelluksen komennolla Start Debugging.

Kuvassa alla varmistin, että IoT Dashboardissa näkyvä laitenimi on sama, jonka kirjoitin Visual Studiossa etäkoneen nimeksi projektin asetuksissa. Tässä asetetut valinnat ovat erityisen tärkeät ohjelman suorittamisen kannalta.

Visual Studio - asetusten tarkistelua

Visual Studio – asetusten tarkistelua

Täydennettävää koodia oli tässä harjoituksessa hieman aiempia enemmän, mutta ei paljon vieläkään. Kuten kuvasta alla näkyy, aiemmasta poiketen rohkenin kirjoittaa osan koodilistauksesta eri lailla kuin ohjeessa: suomensin joitakin muuttujien nimiä ja käyttäjälle näkyviä tekstejä.

Aiemmat suorittamani harjoitustyöt (Hello Blinky ja World Map of Makers) näyttivät sovelluksen onnistuneen suorituksen vilkuttamalla koekytkentälevylle laitettua ledivaloa. Tämä sääasema puolestaan kirjoittaa anturin tuottamaa säädataa Visual Studion Output -ikkunaan.

Visual Studio - sääasema käynnissä

Visual Studio – sääasema käynnissä

Sovelluksen mittaama lämpötila n. 25 astetta lienee melko tarkka lukema auringonpaisteiselta pöydältä. Ilmanpaine n. 99 500 Pa on koko lailla lähellä, mutta hieman alle Ilmatieteenlaitoksen ilmoittaman n. 1 000 hPa:n, eli n. 100 000 Pa:n paineen. Tästä erosta johtunee myös korkeusarvon melkoisen suuri ero todelliseen, vai olisiko vakiomuuttuja paineMerenPinnanTasalla pitänyt olla jotakin muuta kuin 1013.25F?

Jonkinlaisena kannustimena harjoitusten tekoon saa sovelluksen suorittaja oman merkkinsä Sääaseman maailmankartalle. Oma merkkini ilmaantui odotetusti IP-osoitteeni perusteella Mannerheimintielle. Mikäli et tiedä minne oma merkkisi ilmaantuu, voit tarkistaa asian internetin lukuisista what is my ip -palveluista.

Alla karttakuva ennen ja jälkeen harjoituksen. Luku 7 kertoo yksinkertaisesti sen, että suoritin sovelluksen 7 kertaa ja jokaisella kerralla se ajoi funktion MakePinWebAPICall(), joka ymmärrykseni mukaan lähettää sijaintitiedon Adafruitin Azure -palvelimelle.

Suomi maailmankartalle

Suomi maailmankartalle

No oliko tämä nyt sitä asioiden internettiä?

Asioiden internetissä (Esineiden ja asioiden internet, Teollinen internet ja Internet of Things, IoT) on hyvin pitkälti kyse siitä, että erilaisilla antureilla kerätään tietoa maailmasta ja tämä tieto lähetetään mieluiten langattomasti jonnekin tallennettavaksi, analysoitavaksi ja hyödynnettäväksi.

Tässä harjoituksessa aiemmista suorittamistani poiketen oli käytössä tyypillinen IoT -anturi BMP280. Harjoituksessa ei anturin tuottamaa dataa tallennettu tai lähetetty minnekään, eikä enemmälti myöskään analysoitu, se vain tulostettiin sovelluskehitysvälineen Output -ikkunaan.

Anturin ja Raspberryn näkökulmasta anturidataa lähti langattomasti maailmalle, vaikka se jäikin sovelluskehitysympäristön sisälle. Ulos maailmaan lähti oikeasti vain tieto sovelluksen suorittamisesta.

Sääasemaharjoituksessa on aidosti kyse asioiden internetistä, sen alkulähteestä, eli anturien tuottamasta datasta. Nämä säätiedot Raspberry Pi 2 keräsi BMP280 -anturilla ja onnistumisen merkiksi maailmalle lähti tieto, joka näkyy harjoituksen nettisivulla.

Kyllä. Tämä on nyt sitä asioiden internettiä. Ei puhtainta, eikä täydellistä, mutta hyvä alku.

Amorphis – You I Need

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Microsoft – Windows 10 IoT Core (kokeiltu)

Raapustelin aiemmin otsikolla Microsoft – Windows 10 IoT Core kympin versiosta, joka on tarkoitettu nykymittapuun mukaan erittäin yksinkertaisille tietokoneille. Windows 10 on käytössä tavallisella pöytätietokoneellani ja kännykässäni. Olen kokeillut kymppiä myös taulutietokoneella. IoT -version hankin valmiiksi kootun paketin osana. Tätä aloituspakettia myy Adafruit nimellä Microsoft IoT Pack for Raspberry Pi 2.

Tässä paketissa on kaikki tarvittava alkuun pääsemiseksi. Ja mikä tärkeintä, Microsoft on sivulle Starter Pack for Windows 10 IoT Core on Raspberry Pi 2 kerännyt seikkaperäiset ohjeet laitteiston ja sovellusten käyttöä varten. Tämä kirjoitukseni kattaa kohdan Lesson 1: Introduction and Setup, eli virittelin laitteiston ja suoritin yhden hyvin yksinkertaisen sovelluksen Hello Blinky.

Starter Pack for Windows 10 IoT Core on Raspberry Pi 2

Starter Pack for Windows 10 IoT Core on Raspberry Pi 2

Tilasin paketin suoraan Adafruitilta, jolloin kokonaiskustannukset nousivat erikseen maksettavine veroineen hieman päälle 200 Yhdysvaltain dollariin. Tästä toimituskulut olivat peräti 75 $. Kokoonpano on (sinistä läpyskää ja mustaa pakettia ehkä lukuun ottamatta) ostettavissa myös erikseen ja luultavasti edullisemmin.

Päädyin tähän aloituspakettiin, jotta sain kerralla kaiken tarpeellisen ja vieläpä varmasti yhteensopivin komponentein. Windows 10 IoT Core tuli valmiiksi muistikortilla ja riitti että laitoin sen paikoilleen.

Raspberry Pi 2 Model B

Raspberry Pi 2 Model B

Raspberryn ja lisävarusteiden ihmettelyn jälkeen Microsoftin laatimalla listalla kolmantena kohtana on PC-tietokoneen laittaminen valmiiksi. Raspberryssä ei aloituspaketissa ole näyttöä eikä hallintalaitteita, joten sitä ohjataan, ja sille tarkoitettuja sovelluksia kehitetään tavallisella tietokoneella.

Kun Raspberryn käyttöjärjestelmänä on Windows 10 IoT Core, tarvitaan kehityskoneeksi tietokone, jossa siinäkin on käyttöjärjestelmänä Windows 10. Lisäksi vaaditaan Microsoft Visual Studio tarkoin määritellyillä lisukkeilla. Tämä vaihe ei ollut vaikea, mutta kesti toki jonkin aikaa, kun suurin osa tarpeellisista kehitystyökaluista puuttui.

Seuraava vaihe 4 olikin Raspberryn liittäminen maailmaan. Ohjeita seuraten laitoin paikoilleen MicroSD -muistikortin ja sen mukana käyttöjärjestelmän Windows 10 IoT Core. Pieni WiFi -mokkula ei meinannut mennä paikoilleen ja jouduin käyttämään hieman voimaa (vika oli nimenomaan mokkulassa).

Liitin koneen D-Link DGS-105 -kytkimen (ostettu erikseen) kautta verkkoon, jotta siihen pääsi käsiksi hallintapaneelista. Lopuksi vielä virtajohto kiinni, mutta tässäpä tuli mukana amerikkalainen pistoke, joka ei käy täkäläiseen pistorasiaan. Kannattaa siis varmistaa, että kotimainenkin versio löytyy jostakin.

Raspberry Pi 2 käyttökunnossa

Raspberry Pi 2 käyttökunnossa

Mikäli ymmärsin asian oikein, verkkopiuha tarvittiin vain sitä varten, että Raspberryyn pääsee Windows IoT Core Dashboard -hallintapaneelin kautta kiinni ja laittamaan päälle langattoman verkon. Huom! Kaikissa vaiheissa pyydetään muistamaan, että Raspberryn käynnistyminen saattaa kestää jopa 5 minuuttia.

Kun kaikki tähän saakka oli valmista, oli aika siirtyä itse asiaan, eli kytkentöjen tekoon ja sovellukseen. Viitoskohdassa on kerrottu mitä komponentteja tarvitaan ja kuinka ne liitetään. Kuten alimmasta kuvasta näkyy, kaikki sujuu helposti ilman työkaluja. Ledi, vastus ja johdot vain laitetaan oikeille paikoilleen koekytkentälevyyn ja johtojen toiset päät Raspberryn liittimiin.

Latasin sovelluksen tiedostot ohjeen mukaan ja avasin projektin (Blinky.sln) Visual Studioon, josta kuva alla (Start Debugging käynnistää sovelluksen ajon).

Blinky Visual Studiossa

Blinky Visual Studiossa

Viitoskohdan osassa Deploy your app tuli alakohdassa 3. hieman hutera olo, kun ei Remote Connections löytänyt mitään, enkä ollut varma mitä kyseisessä kohdassa piti kirjoittaa mihinkin. Kokeilin hallintapaneelissa näkynyttä IP-osoitetta ilman tulosta.

Lopulta laitoin kohtaan Address sen nimen, joka näkyi hallintapaneelin sarakkeessa Name (eli tässä tapauksessa minwinpc). Kun käynnistin Visual Studiossa Deploy -toiminnon, studio ryhtyi kääntämään koodia ajokuntoon ja havaittuaan erinäisiä osia vielä puuttuvan, etsi ja asenteli ne.

Kun Blinky lopulta kääntyi ja sovelluksen ajo käynnistyi, alkoi koekytkentälevylle laitettu ledivalo vilkkua. Muuta tämä testisovellus ei teekään, ellei siihen lisää toiminnallisuutta koodata.

Raspberry Pi 2 - Blink!

Raspberry Pi 2 – Blink!

Sain testisovelluksen toimimaan, eli olin yhdistänyt Raspberryn maailmaan oikein, ladannut ja asentanut kaikki tarvittavat sovellukset lisäosineen ja suorittanut Visual Studiossa muutaman toiminnon.

Entä paljonko tässä oikeasti oltiin tekemisissä IoT:n, eli asioiden internetin kanssa? Eipä juuri ollenkaan. Pystyin kuitenkin käyttämään Raspberryä Windows 10 IoT Coren kautta ja nyt tiedän kuinka tässä kehitysympäristössä on mahdollista kehittää myös oikeita IoT -sovelluksia.

Asioiden internetissä on paljolti kyse erilaisten anturien tuottaman tiedon käsittelystä. Microsoft IoT Pack for Raspberry Pi 2 riittää esimerkiksi yksinkertaisen sääaseman tekoon, onhan paketissa mukana myös sääanturi Adafruit BMP280 Temperature + Barometric Sensor.

Edistyneemmille kehittäjille Microsoft on koonnut ohjeita Windows IoT -sivulle, josta löytyvät mm. monipuolisen sääaseman ja robottisarjan ohjeet. Näissä kummassakin on runkona Raspberry Pi 2, mutta aloituspaketin sisällön lisäksi tarvitaan toki muitakin komponentteja.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Microsoft – Windows 10 IoT Core

Vajaa vuosi sitten kyselin itsekseni, mikä tai mitä mahtaa olla Microsoft Windows 10 IoT. Tuolloin Microsoft oli vahvasti tulossa mukaan asioiden internettiin (Esineiden ja asioiden internet, Teollinen internet ja Internet of Things, IoT). Kesäisen julkistuksen ja lisääntyneen informaation myötä vastaus on tarkentunut. Näin Mircosoft:

Windows 10 IoT Core is a version of Windows 10 that is optimized for smaller devices with or without a display, and that runs on the Raspberry Pi 2 and 3, Arrow DragonBoard 410c & MinnowBoard MAX. Windows 10 IoT Core utilizes the rich, extensible Universal Windows Platform (UWP) API for building great solutions.

Microsoft on yhdessä Adafruitin kanssa jo hieman aikaa sitten koonnut aloituspaketin, jonka avulla kuka tahansa pääsee verrattain helposti kokeilemaan yksinkertaisten asioiden internetin ratkaisujen tekemistä kun sovelluskehitysympäristönä on Microsoft Visual Studio.

IoT Starter Pack

IoT Starter Pack

Adafruit myy pakettia nimellä Microsoft IoT Pack for Raspberry Pi 2. Tässä paketissa on täydellinen starttikokoonpano: yhden piirilevyn tietokone Raspberry Pi 2, useita komponentteja, kolme anturia ja käyttöjärjestelmänä Windows 10 IoT Core muistikortille asennettuna.

Ja mikä parasta, Microsoft tarjoaa mainiot ohjeet otsikolla Starter Pack for Windows 10 IoT Core on Raspberry Pi 2. Kyseiseltä sivulta löytyvät mm. tiedot paketin sisällöstä, ohjeet kehitysympäristön pystyttämiseen ja useita esimerkkiprojekteja.

Yksityiskohtaisissa ohjeissa kerrotaan esimerkiksi kuinka käytetään paketissa mukana tulevaa lämpötila- ja ilmanpaineanturia yksinkertaisen sääaseman rakentamiseen. Ohjeesta löytyvät kuvat kytkentäkaavioista, valmiin esimerkkikoodin täydentämisestä ja odotetusta lopputuloksesta.

On merkillepantavaa, että useat keskeisimmät tässä tarvittavat asiat, kuten Microsoft Windows 10 IoT Core ja Microsoft Visual Studio Community 2015 ovat saatavilla ja käytettävissä ilmaiseksi.

Myynnissä on jo myös uudempi Raspberry Pi 3. Tälle ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole samanlaista aloituspakettia Windows 10:lle, enkä osaa sanoa onko uudemman RasPin käyttäminen mahdollista Microsoftin esimerkkiprojekteissa.

Erilaisia Raspberry Pi -kokoonpanoja, komponentteja ja antureita löytyy myös kotimaisista verkkokaupoista ja onkin oletettavaa, että Microsoft IoT Pack for Raspberry Pi 2 on myös osa kerrallaan koottavissa ainakin toiminnallisesti samanlaisena.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Nokia – Internet of Things

Nokia julkisti tänään Espanjan Barcelonassa uusimpia asioiden internetin ratkaisujaan (Internet of Things, IoT). Videotallenne Mobile World Congress 2016 -tapahtumasta on katsottavissa Nokian sivuilla. Uutiset löytyvät kootusti otsikolla Nokia at Mobile World Congress 2016. Nokia tarkentaa nyt lyhyesti käsiteltyjä asioita MWC:n edetessä.

Etukäteen oli tiedossa Nokian kiinnostus 5G-verkkoteknologiaan ja asioiden internettiin. Barcelonassa yhtiön toimitusjohtaja Rajeev Suri painotti Nokian valmiutta nimenomaan näillä kahdella toisiinsa liittyvällä alueella. 5G:n on tultava todeksi nopeasti, koska asioiden internetin tärkeät käyttökohteet niin vaativat.

Nokian IoT-saavuruksia

Tuoreimpia Nokian IoT-saavutuksia

Nokia on entisestään parantanut asemiaan IoT-sektorilla yritysostoilla. Varsinkin Alcatel-Lucent on ollut julkisuudessa runsaasti esillä. Suri hehkutti yhdistymisen vaikutuksia:

”When you put Nokia and Alcatel-Lucent together, suddenly Nokia is in a dramatically different position with an addressable market that balloons to EUR141 billion. What we will be able to offer our customers – and their customers – is, simply, unparalleled,”

Pienempi ostos, Kanadalainen Nakina vahvistaa 5G- ja IoT-tietoturvaa, joten kyseessä on kokonaisuutta ratkaisevasti jykevöittävä osa. Näitä tarkentava lehdistötiedote löytyy otsikolla Nokia at Mobile World Congress: Bigger, stronger and seizing new opportunities in 5G and IoT #MWC16.

Nokia AirScale Radio Access

Nokia julkaisi juuri ennen Barcelonaa kiusoitteluvideon otsikolla The biggest thing you’ll ever see. Tämä iso juttu on Nokia AirScale Radio Access. Kyseessä on monen eri tekniikan (2G, 3G, LTE, 5G, jne.) kokoaminen yhteen pakettiin tukemaan nykyisten ratkaisujen lisäksi ennen kaikkea pilviperustaista asioiden internettiä.

Nokia AirScale Radio Access

Nokia AirScale Radio Access

Tarkemmat tiedot löytyvät yhtiön lehdistötiedotteesta otsikolla 5G-ready Nokia AirScale redefines radio access, closes the gap between the IT and telco worlds #MWC16.

Rajeev Suri totesi yleisellä tasolla Nokian pyrkivän välttämään huonon laadun kustannuksia ja yrityksen toimivan aloilla, joilla se voi luoda arvoa paitsi asiakkailleen myös itselleen pitkällä tähtäimellä. Suri painotti, ettei Nokian edistyminen 5G:ssä ole vain teoriaa, vaan jo todellisuutta useiden asiakasprojektien kautta.

Entä se kännykkä tai tabletti?

Nokian fokus on nyt vahvasti asioiden internetissä ja siihen liittyvissä tekniikoissa, kuten 5G. Keskustelutilaisuudessa esityksen jälkeen nousi luonnollisesti esiin myös ikuinen kysymys Nokian mahdollisesti tulossa olevasta kuluttajamarkkinoille tarkoitetusta mobiililaitteesta, siis kännykästä tai tabletista.

Odotettu, mutta tilaisuuteen jotenkin kuulumaton kysymys aiheutti pientä naurun hyrinää salissa. Suri vastasi hyvin, kuten tavallista. Mobiililaitteita saattaa olla tulossa. Brändi on vahva ja lisensointimalli kannattava, mutta sopivaa kumppania etsitään edelleen. Asialla ei Surin mukaan ole mikään kiire ja mobiililaitteen julkaisuvuosi voi olla 2016, mutta voi se olla myöhemminkin.

Nokia teki tänään selväksi, että katse on nyt asioiden internetissä ja 5G:ssä, koska ne ovat voimakkaan kasvun ja arvoinnovoinnin aloja. Nämä kaksi vievät Nokiaa siniselle merelle.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä