Avainsana-arkisto: IoT

Jolla – International Sailfish Community Event

Jouduin valitettavasti kieltäytymään kutsusta saapua ensimmäiseen Sailfish -yhteisötapahtumaan tänään Suomen Helsingissä. Kuulumisia tapahtumasta lennättää ensimmäisten joukossa digitoday Henrik Kärkkäisen kirjoittamana otsikolla Jolla kertoi suurista suunnitelmistaan: ”Hyvin varma olo tästä”.

International Sailfish Community Event

International Sailfish Community Event

Digitodayn uutisessa Jolla Oy:n Sami Pienimäki uhkuu toiveikkuutta ja kertoo kumppanuuksiin liittyviä julkistuksia olevan tulossa pian lisää. Pienimäki myös paljastaa asioiden internetin (esineiden ja asioiden internet, Internet of Things, IoT, teollinen internet, jne.) olevan esillä yhteisön toiminnassa, mutta tästä ei ole tarkempaa tietoa.

Tilaisuudessa sai upouuden Jolla C -kännykän pieni joukko yhteisölliseen laiteohjelmaan liittyneitä, kertoo Jolla Oy Twitter-tilillään. Pakkaus näyttää todella tyylikkäältä.

Jolla C:t ojennuksessa!

Jolla C:t ojennuksessa!

Päällimmäiseksi tämän päivän tapahtumista jää helpotus siitä, että Jolla Oy on jälleen saanut tehtyä uuden kuluttajia kiinnostavan tuotteen. Pidemmällä tähtäimellä kenties merkittävin asia on Jollan ja Sailfishin yhteisön säilyminen vahvana kaiken kohun keskellä.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Mainokset

Microsoft – Windows 10 IoT, sääasema

Aiemmin kirjoitin IoT -tietokoneille tarkoitetusta Microsoftin käyttöjärjestelmästä Windows 10 IoT Core ja tätä hyödyntävästä Adafruitin aloituspaketista Microsoft IoT Pack for Raspberry Pi 2, sekä suorittamastani lyhyestä harjoitustyöstä Hello Blinky.

Microsoft on koonnut näiden harjoitustöiden yksityiskohtaiset ohjeet sivulle Starter Pack for Windows 10 IoT Core on Raspberry Pi 2. Tämä kirjoitukseni kattaa kohdasta Lesson 2: Starter Projects harjoituksen Weather Station ja sieltä version, jossa käytetään anturia BMP280.

Raspberry Pi 2 - sääasema

Raspberry Pi 2 – sääasema

Kuvassa yllä on aloituspaketin harjoitussovelluksen sääasema kaikessa yksinkertaisuudessaan. Koekytkentälevylle on laitettu yksi BMP280 -anturi, joka on kytketty ohjeen mukaisesti Raspberry Pi 2 Model B -tietokoneeseen. Olen nyt suojannut Raspberryn tyylikkäällä kotelolla, joka myös kuuluu aloituspakettiin.

Alla vielä lähikuva Adafruit BMP280 Barometric Pressure & Altitude -anturista, josta saadaan tiedot lämpötilasta ja ilmanpaineesta, sekä ilmanpaineen perusteella myös korkeudesta suhteessa merenpintaan.

BMP280 -anturi koekytkentälevyllä

BMP280 -anturi koekytkentälevyllä

Jostakin syystä en tällä harjoituskerralla tarvinnut ollenkaan kiinteätä verkkoa, vaan langaton verkko toimi riittävän hyvin koko ajan. Sovellus ei kuitenkaan meinannut käynnistyä, joten yritin pariin otteeseen komentoja Rebuild ja Deploy. Nämä menivät lopulta läpi ja käynnistin sovelluksen komennolla Start Debugging.

Kuvassa alla varmistin, että IoT Dashboardissa näkyvä laitenimi on sama, jonka kirjoitin Visual Studiossa etäkoneen nimeksi projektin asetuksissa. Tässä asetetut valinnat ovat erityisen tärkeät ohjelman suorittamisen kannalta.

Visual Studio - asetusten tarkistelua

Visual Studio – asetusten tarkistelua

Täydennettävää koodia oli tässä harjoituksessa hieman aiempia enemmän, mutta ei paljon vieläkään. Kuten kuvasta alla näkyy, aiemmasta poiketen rohkenin kirjoittaa osan koodilistauksesta eri lailla kuin ohjeessa: suomensin joitakin muuttujien nimiä ja käyttäjälle näkyviä tekstejä.

Aiemmat suorittamani harjoitustyöt (Hello Blinky ja World Map of Makers) näyttivät sovelluksen onnistuneen suorituksen vilkuttamalla koekytkentälevylle laitettua ledivaloa. Tämä sääasema puolestaan kirjoittaa anturin tuottamaa säädataa Visual Studion Output -ikkunaan.

Visual Studio - sääasema käynnissä

Visual Studio – sääasema käynnissä

Sovelluksen mittaama lämpötila n. 25 astetta lienee melko tarkka lukema auringonpaisteiselta pöydältä. Ilmanpaine n. 99 500 Pa on koko lailla lähellä, mutta hieman alle Ilmatieteenlaitoksen ilmoittaman n. 1 000 hPa:n, eli n. 100 000 Pa:n paineen. Tästä erosta johtunee myös korkeusarvon melkoisen suuri ero todelliseen, vai olisiko vakiomuuttuja paineMerenPinnanTasalla pitänyt olla jotakin muuta kuin 1013.25F?

Jonkinlaisena kannustimena harjoitusten tekoon saa sovelluksen suorittaja oman merkkinsä Sääaseman maailmankartalle. Oma merkkini ilmaantui odotetusti IP-osoitteeni perusteella Mannerheimintielle. Mikäli et tiedä minne oma merkkisi ilmaantuu, voit tarkistaa asian internetin lukuisista what is my ip -palveluista.

Alla karttakuva ennen ja jälkeen harjoituksen. Luku 7 kertoo yksinkertaisesti sen, että suoritin sovelluksen 7 kertaa ja jokaisella kerralla se ajoi funktion MakePinWebAPICall(), joka ymmärrykseni mukaan lähettää sijaintitiedon Adafruitin Azure -palvelimelle.

Suomi maailmankartalle

Suomi maailmankartalle

No oliko tämä nyt sitä asioiden internettiä?

Asioiden internetissä (Esineiden ja asioiden internet, Teollinen internet ja Internet of Things, IoT) on hyvin pitkälti kyse siitä, että erilaisilla antureilla kerätään tietoa maailmasta ja tämä tieto lähetetään mieluiten langattomasti jonnekin tallennettavaksi, analysoitavaksi ja hyödynnettäväksi.

Tässä harjoituksessa aiemmista suorittamistani poiketen oli käytössä tyypillinen IoT -anturi BMP280. Harjoituksessa ei anturin tuottamaa dataa tallennettu tai lähetetty minnekään, eikä enemmälti myöskään analysoitu, se vain tulostettiin sovelluskehitysvälineen Output -ikkunaan.

Anturin ja Raspberryn näkökulmasta anturidataa lähti langattomasti maailmalle, vaikka se jäikin sovelluskehitysympäristön sisälle. Ulos maailmaan lähti oikeasti vain tieto sovelluksen suorittamisesta.

Sääasemaharjoituksessa on aidosti kyse asioiden internetistä, sen alkulähteestä, eli anturien tuottamasta datasta. Nämä säätiedot Raspberry Pi 2 keräsi BMP280 -anturilla ja onnistumisen merkiksi maailmalle lähti tieto, joka näkyy harjoituksen nettisivulla.

Kyllä. Tämä on nyt sitä asioiden internettiä. Ei puhtainta, eikä täydellistä, mutta hyvä alku.

Amorphis – You I Need

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Microsoft – Windows 10 IoT Core (kokeiltu)

Raapustelin aiemmin otsikolla Microsoft – Windows 10 IoT Core kympin versiosta, joka on tarkoitettu nykymittapuun mukaan erittäin yksinkertaisille tietokoneille. Windows 10 on käytössä tavallisella pöytätietokoneellani ja kännykässäni. Olen kokeillut kymppiä myös taulutietokoneella. IoT -version hankin valmiiksi kootun paketin osana. Tätä aloituspakettia myy Adafruit nimellä Microsoft IoT Pack for Raspberry Pi 2.

Tässä paketissa on kaikki tarvittava alkuun pääsemiseksi. Ja mikä tärkeintä, Microsoft on sivulle Starter Pack for Windows 10 IoT Core on Raspberry Pi 2 kerännyt seikkaperäiset ohjeet laitteiston ja sovellusten käyttöä varten. Tämä kirjoitukseni kattaa kohdan Lesson 1: Introduction and Setup, eli virittelin laitteiston ja suoritin yhden hyvin yksinkertaisen sovelluksen Hello Blinky.

Starter Pack for Windows 10 IoT Core on Raspberry Pi 2

Starter Pack for Windows 10 IoT Core on Raspberry Pi 2

Tilasin paketin suoraan Adafruitilta, jolloin kokonaiskustannukset nousivat erikseen maksettavine veroineen hieman päälle 200 Yhdysvaltain dollariin. Tästä toimituskulut olivat peräti 75 $. Kokoonpano on (sinistä läpyskää ja mustaa pakettia ehkä lukuun ottamatta) ostettavissa myös erikseen ja luultavasti edullisemmin.

Päädyin tähän aloituspakettiin, jotta sain kerralla kaiken tarpeellisen ja vieläpä varmasti yhteensopivin komponentein. Windows 10 IoT Core tuli valmiiksi muistikortilla ja riitti että laitoin sen paikoilleen.

Raspberry Pi 2 Model B

Raspberry Pi 2 Model B

Raspberryn ja lisävarusteiden ihmettelyn jälkeen Microsoftin laatimalla listalla kolmantena kohtana on PC-tietokoneen laittaminen valmiiksi. Raspberryssä ei aloituspaketissa ole näyttöä eikä hallintalaitteita, joten sitä ohjataan, ja sille tarkoitettuja sovelluksia kehitetään tavallisella tietokoneella.

Kun Raspberryn käyttöjärjestelmänä on Windows 10 IoT Core, tarvitaan kehityskoneeksi tietokone, jossa siinäkin on käyttöjärjestelmänä Windows 10. Lisäksi vaaditaan Microsoft Visual Studio tarkoin määritellyillä lisukkeilla. Tämä vaihe ei ollut vaikea, mutta kesti toki jonkin aikaa, kun suurin osa tarpeellisista kehitystyökaluista puuttui.

Seuraava vaihe 4 olikin Raspberryn liittäminen maailmaan. Ohjeita seuraten laitoin paikoilleen MicroSD -muistikortin ja sen mukana käyttöjärjestelmän Windows 10 IoT Core. Pieni WiFi -mokkula ei meinannut mennä paikoilleen ja jouduin käyttämään hieman voimaa (vika oli nimenomaan mokkulassa).

Liitin koneen D-Link DGS-105 -kytkimen (ostettu erikseen) kautta verkkoon, jotta siihen pääsi käsiksi hallintapaneelista. Lopuksi vielä virtajohto kiinni, mutta tässäpä tuli mukana amerikkalainen pistoke, joka ei käy täkäläiseen pistorasiaan. Kannattaa siis varmistaa, että kotimainenkin versio löytyy jostakin.

Raspberry Pi 2 käyttökunnossa

Raspberry Pi 2 käyttökunnossa

Mikäli ymmärsin asian oikein, verkkopiuha tarvittiin vain sitä varten, että Raspberryyn pääsee Windows IoT Core Dashboard -hallintapaneelin kautta kiinni ja laittamaan päälle langattoman verkon. Huom! Kaikissa vaiheissa pyydetään muistamaan, että Raspberryn käynnistyminen saattaa kestää jopa 5 minuuttia.

Kun kaikki tähän saakka oli valmista, oli aika siirtyä itse asiaan, eli kytkentöjen tekoon ja sovellukseen. Viitoskohdassa on kerrottu mitä komponentteja tarvitaan ja kuinka ne liitetään. Kuten alimmasta kuvasta näkyy, kaikki sujuu helposti ilman työkaluja. Ledi, vastus ja johdot vain laitetaan oikeille paikoilleen koekytkentälevyyn ja johtojen toiset päät Raspberryn liittimiin.

Latasin sovelluksen tiedostot ohjeen mukaan ja avasin projektin (Blinky.sln) Visual Studioon, josta kuva alla (Start Debugging käynnistää sovelluksen ajon).

Blinky Visual Studiossa

Blinky Visual Studiossa

Viitoskohdan osassa Deploy your app tuli alakohdassa 3. hieman hutera olo, kun ei Remote Connections löytänyt mitään, enkä ollut varma mitä kyseisessä kohdassa piti kirjoittaa mihinkin. Kokeilin hallintapaneelissa näkynyttä IP-osoitetta ilman tulosta.

Lopulta laitoin kohtaan Address sen nimen, joka näkyi hallintapaneelin sarakkeessa Name (eli tässä tapauksessa minwinpc). Kun käynnistin Visual Studiossa Deploy -toiminnon, studio ryhtyi kääntämään koodia ajokuntoon ja havaittuaan erinäisiä osia vielä puuttuvan, etsi ja asenteli ne.

Kun Blinky lopulta kääntyi ja sovelluksen ajo käynnistyi, alkoi koekytkentälevylle laitettu ledivalo vilkkua. Muuta tämä testisovellus ei teekään, ellei siihen lisää toiminnallisuutta koodata.

Raspberry Pi 2 - Blink!

Raspberry Pi 2 – Blink!

Sain testisovelluksen toimimaan, eli olin yhdistänyt Raspberryn maailmaan oikein, ladannut ja asentanut kaikki tarvittavat sovellukset lisäosineen ja suorittanut Visual Studiossa muutaman toiminnon.

Entä paljonko tässä oikeasti oltiin tekemisissä IoT:n, eli asioiden internetin kanssa? Eipä juuri ollenkaan. Pystyin kuitenkin käyttämään Raspberryä Windows 10 IoT Coren kautta ja nyt tiedän kuinka tässä kehitysympäristössä on mahdollista kehittää myös oikeita IoT -sovelluksia.

Asioiden internetissä on paljolti kyse erilaisten anturien tuottaman tiedon käsittelystä. Microsoft IoT Pack for Raspberry Pi 2 riittää esimerkiksi yksinkertaisen sääaseman tekoon, onhan paketissa mukana myös sääanturi Adafruit BMP280 Temperature + Barometric Sensor.

Edistyneemmille kehittäjille Microsoft on koonnut ohjeita Windows IoT -sivulle, josta löytyvät mm. monipuolisen sääaseman ja robottisarjan ohjeet. Näissä kummassakin on runkona Raspberry Pi 2, mutta aloituspaketin sisällön lisäksi tarvitaan toki muitakin komponentteja.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Microsoft – Windows 10 IoT Core

Vajaa vuosi sitten kyselin itsekseni, mikä tai mitä mahtaa olla Microsoft Windows 10 IoT. Tuolloin Microsoft oli vahvasti tulossa mukaan asioiden internettiin (Esineiden ja asioiden internet, Teollinen internet ja Internet of Things, IoT). Kesäisen julkistuksen ja lisääntyneen informaation myötä vastaus on tarkentunut. Näin Mircosoft:

Windows 10 IoT Core is a version of Windows 10 that is optimized for smaller devices with or without a display, and that runs on the Raspberry Pi 2 and 3, Arrow DragonBoard 410c & MinnowBoard MAX. Windows 10 IoT Core utilizes the rich, extensible Universal Windows Platform (UWP) API for building great solutions.

Microsoft on yhdessä Adafruitin kanssa jo hieman aikaa sitten koonnut aloituspaketin, jonka avulla kuka tahansa pääsee verrattain helposti kokeilemaan yksinkertaisten asioiden internetin ratkaisujen tekemistä kun sovelluskehitysympäristönä on Microsoft Visual Studio.

IoT Starter Pack

IoT Starter Pack

Adafruit myy pakettia nimellä Microsoft IoT Pack for Raspberry Pi 2. Tässä paketissa on täydellinen starttikokoonpano: yhden piirilevyn tietokone Raspberry Pi 2, useita komponentteja, kolme anturia ja käyttöjärjestelmänä Windows 10 IoT Core muistikortille asennettuna.

Ja mikä parasta, Microsoft tarjoaa mainiot ohjeet otsikolla Starter Pack for Windows 10 IoT Core on Raspberry Pi 2. Kyseiseltä sivulta löytyvät mm. tiedot paketin sisällöstä, ohjeet kehitysympäristön pystyttämiseen ja useita esimerkkiprojekteja.

Yksityiskohtaisissa ohjeissa kerrotaan esimerkiksi kuinka käytetään paketissa mukana tulevaa lämpötila- ja ilmanpaineanturia yksinkertaisen sääaseman rakentamiseen. Ohjeesta löytyvät kuvat kytkentäkaavioista, valmiin esimerkkikoodin täydentämisestä ja odotetusta lopputuloksesta.

On merkillepantavaa, että useat keskeisimmät tässä tarvittavat asiat, kuten Microsoft Windows 10 IoT Core ja Microsoft Visual Studio Community 2015 ovat saatavilla ja käytettävissä ilmaiseksi.

Myynnissä on jo myös uudempi Raspberry Pi 3. Tälle ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole samanlaista aloituspakettia Windows 10:lle, enkä osaa sanoa onko uudemman RasPin käyttäminen mahdollista Microsoftin esimerkkiprojekteissa.

Erilaisia Raspberry Pi -kokoonpanoja, komponentteja ja antureita löytyy myös kotimaisista verkkokaupoista ja onkin oletettavaa, että Microsoft IoT Pack for Raspberry Pi 2 on myös osa kerrallaan koottavissa ainakin toiminnallisesti samanlaisena.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Nokia – Internet of Things

Nokia julkisti tänään Espanjan Barcelonassa uusimpia asioiden internetin ratkaisujaan (Internet of Things, IoT). Videotallenne Mobile World Congress 2016 -tapahtumasta on katsottavissa Nokian sivuilla. Uutiset löytyvät kootusti otsikolla Nokia at Mobile World Congress 2016. Nokia tarkentaa nyt lyhyesti käsiteltyjä asioita MWC:n edetessä.

Etukäteen oli tiedossa Nokian kiinnostus 5G-verkkoteknologiaan ja asioiden internettiin. Barcelonassa yhtiön toimitusjohtaja Rajeev Suri painotti Nokian valmiutta nimenomaan näillä kahdella toisiinsa liittyvällä alueella. 5G:n on tultava todeksi nopeasti, koska asioiden internetin tärkeät käyttökohteet niin vaativat.

Nokian IoT-saavuruksia

Tuoreimpia Nokian IoT-saavutuksia

Nokia on entisestään parantanut asemiaan IoT-sektorilla yritysostoilla. Varsinkin Alcatel-Lucent on ollut julkisuudessa runsaasti esillä. Suri hehkutti yhdistymisen vaikutuksia:

”When you put Nokia and Alcatel-Lucent together, suddenly Nokia is in a dramatically different position with an addressable market that balloons to EUR141 billion. What we will be able to offer our customers – and their customers – is, simply, unparalleled,”

Pienempi ostos, Kanadalainen Nakina vahvistaa 5G- ja IoT-tietoturvaa, joten kyseessä on kokonaisuutta ratkaisevasti jykevöittävä osa. Näitä tarkentava lehdistötiedote löytyy otsikolla Nokia at Mobile World Congress: Bigger, stronger and seizing new opportunities in 5G and IoT #MWC16.

Nokia AirScale Radio Access

Nokia julkaisi juuri ennen Barcelonaa kiusoitteluvideon otsikolla The biggest thing you’ll ever see. Tämä iso juttu on Nokia AirScale Radio Access. Kyseessä on monen eri tekniikan (2G, 3G, LTE, 5G, jne.) kokoaminen yhteen pakettiin tukemaan nykyisten ratkaisujen lisäksi ennen kaikkea pilviperustaista asioiden internettiä.

Nokia AirScale Radio Access

Nokia AirScale Radio Access

Tarkemmat tiedot löytyvät yhtiön lehdistötiedotteesta otsikolla 5G-ready Nokia AirScale redefines radio access, closes the gap between the IT and telco worlds #MWC16.

Rajeev Suri totesi yleisellä tasolla Nokian pyrkivän välttämään huonon laadun kustannuksia ja yrityksen toimivan aloilla, joilla se voi luoda arvoa paitsi asiakkailleen myös itselleen pitkällä tähtäimellä. Suri painotti, ettei Nokian edistyminen 5G:ssä ole vain teoriaa, vaan jo todellisuutta useiden asiakasprojektien kautta.

Entä se kännykkä tai tabletti?

Nokian fokus on nyt vahvasti asioiden internetissä ja siihen liittyvissä tekniikoissa, kuten 5G. Keskustelutilaisuudessa esityksen jälkeen nousi luonnollisesti esiin myös ikuinen kysymys Nokian mahdollisesti tulossa olevasta kuluttajamarkkinoille tarkoitetusta mobiililaitteesta, siis kännykästä tai tabletista.

Odotettu, mutta tilaisuuteen jotenkin kuulumaton kysymys aiheutti pientä naurun hyrinää salissa. Suri vastasi hyvin, kuten tavallista. Mobiililaitteita saattaa olla tulossa. Brändi on vahva ja lisensointimalli kannattava, mutta sopivaa kumppania etsitään edelleen. Asialla ei Surin mukaan ole mikään kiire ja mobiililaitteen julkaisuvuosi voi olla 2016, mutta voi se olla myöhemminkin.

Nokia teki tänään selväksi, että katse on nyt asioiden internetissä ja 5G:ssä, koska ne ovat voimakkaan kasvun ja arvoinnovoinnin aloja. Nämä kaksi vievät Nokiaa siniselle merelle.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Nokia – kartat robottiajoneuvoille

Vielä hieman aikaa sitten Nokia etsiskeli ostajaa kartoillensa. Taloussanomat otsikoi kesäkuussa Nyt kaikki miettivät mitä Nokian Herelle tapahtuu.

Tänään ilmoitti Nokia jotakin todella tapahtuvan. Yhtiö antaa erittäin tarkat sähköiset karttansa ajoneuvoteollisuuden käyttöön Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Saksassa, sekä myöhemmin Japanissa.

Kuvausajoneuvo Saksan Berliinissä

Kuvausajoneuvo Saksan Berliinissä

Nokian virallinen tiedote löytyy HERE:n pressiosastolta otsakkeella HERE makes HD map data in US, France, Germany and Japan available for automated vehicle tests. Myös HERE-blogi kirjoittaa uutisesta: HERE introduces HD maps for highly automated vehicle testing.

Itseohjautuvat ajoneuvot asioiden internetin kautta

Tässä vaiheessa kartat eivät tule saataville kaikilta tieosuuksilta, vaan jokaisessa näistä mainituista maista on yksittäisiä tieosuuksia, jotka tuodaan karttatestien piiriin. Ajoneuvovalmistajat käyttävät HERE -karttoja kehittäessään automaatillisesti kulkevia ajoneuvoja, joiden itseohjautumisessa jopa senttien tarkkuuteen kykenevistä kartoista todella on hyötyä.

HERE-blogilla Leo Kent täsmentää karttojen merkitystä suhteessa erilaisiin antureihin ajoneuvojen itseohjautuvuuden kannalta. Anturien avulla on mahdollista havainnoida lähiympäristöä, mutta tarkat sähköiset kartat tuovat mukanaan ”kulman taakse katsomisen”, eli ennakoitavuuden.

Älyajoa anturien avulla

Älyajoa anturien avulla

Nokia ei asiaa erikseen painota, mutta kun näiden robottiajoneuvojen on tarkoitus paitsi vastaanottaa dataa HERE -pilvipalvelusta, myös lähettää toiseen suuntaan reaaliaikaista dataa mm. tieolosuhteista, on kyseessä asioiden internetin piiriin kuuluva ratkaisu (Internet of Things, IoT).

Ajoneuvojen some

Itse asiassa Nokia on rakentamassa ajoneuvoille omaa sosiaalista mediaa. Pääsääntö on sama kuin ihmistenkin somessa: saat käyttöösi kaikenlaista kiintoisaa informaatiota, kunhan itsekin osallistut sisällön tuottamiseen.

Kaiken keskellä on HERE -pilvi, josta ajoneuvot saavat esimerkiksi tarkat HD -kartat ja palveluun liitettyjen ajoneuvojen pilveen lähettämän reaaliaikaisen tiedon aina siltä osin kuin se koskee kyseistä lokaatiota.

Ja todellakin vastavuoroisesti jokainen ajoneuvo on HERE -pilven näkökulmasta kuin suuri anturi, jolta pilvi saa muiden ajoneuvojen mahdollisesti tarvitsemaa dataa yhteiseksi hyödyksi käytettäväksi.

HEREn liikennekeskus Yhdysvaltain Chicagossa

HEREn liikennekeskus Yhdysvaltain Chicagossa

Verkkokaupan pakettinne, olkaa hyvä

Itseohjautuvien ajoneuvojen tuleminen tietää valtaisaa mullistusta ja sitä myötä myöskin huimia mahdollisuuksia. Tähän saakka on julkisuudessa maalailtu lähinnä tavallisen kansalaisen liikkumiseen liittyviä uudistuksia, mm. todellista hands free to play -ajelua valtateillä, robottitakseja, sekä netistä tilattavia itseohjautuvia vuokra-autoja.

Itse näen mielenkiintoisempana tulevaisuuden näkymänä kaupankäynnin jakelulogistiikan rakentumisen uudelleen. Kirjoituksessani Älykaupan älykori piirtelin kepein vedoin visiota ilman kuljettajaa etenevistä logistiikka-ajoneuvoista.

Paitsi varastojen keskinäinen ja kauppoihin suuntautuva liikenne, tulee luonnollisestikin automatisoitumaan myös ja aivan erityisesti hyödykkeiden jakelu kuluttajille.

Pienelle kylälle saattaa ilman kuskia huristella Postilaitoksen pieni, sähköllä käyvä, noin metrin korkuinen keltainen jakeluauto, joka on etukäteen sopinut ajankohdan asiakkaan kanssa ja perillä älytunnisteella kuittausta vastaan antaa paketin asiakkaalle. Toiseen suuntaan tämä liikkuva, koko kylän yhteinen postilaatikko kuljettaa lähtevää postia.

HERE, vilskettä Berliinissä

HERE, vilskettä Berliinissä

Onko myynnissä?

Mitä tästä uutisesta pitäisi päätellä? Onko HERE edelleen myynnissä? Tänään tuskin tuli potentiaalisille ostajille mitään uutta tietoa, paitsi ehkä jotakin testaamisen ajankohtiin ja tieosuuksiin liittyvää.

Tämä päivä ei muuta HERE:n kauppaamisen todennäköisyyttä nähdäkseni millään tavalla. On joka tapauksessa intresanttia, että HERE:n omilta sivuilta saa termiä ”Nokia” etsiä kissojen ja koirien kanssa, vaikka toki siellä lähetetään Nokialle 150 v. synttärionnittelut.

Nokia C1?

Tavallisen kansalaisen kannalta Nokia on jälleen uudella tavalla kiinnostava, vaikka Nokian omaa ajoneuvoa tuskin näemme. Ellei sitten Nokian brändillä, mutta kumppanin valmistamana ja myymänä kuten tuore tabletti Nokia N1?

Olisiko se Nokian ensimmäinen oma sininen itseohjautuva auto sitten Nokia Car 1, eli Nokia C1? Niin, tämä Nokia C1 on leikkiä vain puoliksi, ja nähdäkseni aivan realistinen liikeidea toiselta puolen…

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä

Tunneälykännykkä?

Kirjoituksessani Jolla – sentimentaaliset hupsut? totesin seuraavaa: Älypuhelimen jälkeen seuraava suuri askelma, ehkä jo vuosikymmenen sisällä, on aito tunneälypuhelin. Kyse ei tule olemaan vain käyttäjän hymyn tunnistamisesta ja muista trivialiteeteista, vaan laajemmasta sisältöjen, situaatioiden ja lokaatioiden analysoinnista yhdistettynä uudenlaisiin antureihin.

Tunneälylaitteen määritelmän perustana on älylaitteen määritelmä lisättynä tunneälyyn liittyvillä määritteillä. Totean varsin suoraan tarkoittavani jotakin aivan muuta, kuin lähinnä markkinamiesten kehittelemä älypuhelimen määritelmä.

Oikeastihan älylaite ja tunneälylaite tulee sitoa älyn ja tunneälyn määritelmiin, eikä mihinkään tiettyihin teknillisiin ominaisuuksiin. Nykyään esimerkiksi älypuhelin tarkoittaa suunnilleen parasta massamarkkinoille tarjottavissa olevaa kännykkätekniikkaa, eikä puhelimen älyominaisuuksiin käytännössä kiinnitetä mitään huomiota.

Mitä on tunneäly?

Wikipedia tietää kertoa aiheesta kotimaamme kielellä seuraavaa:

Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Kyvyssä on seuraavanlaisia osia[1]:

  • miten tunteet tiedostetaan itsessä ja toisissa
  • miten tunteet ilmaistaan
  • miten tunteita helpotetaan yhdistämällä emotionaalista ja kognitiivista tietoa toisiinsa
  • tunteiden ymmärtäminen ja selittäminen järkiperäisesti
  • tunteiden säätely ja hallinta

Termin tunneäly (emotional intelligence) on tuonut julkisuuteen Daniel Goleman.

Kuten tavallista, englanniksi Wikipedia kertoo asiasta paljon enemmän ja monipuolisemmin otsakkeella Emotional Intelligence. Määritelmiä on useita ja ne ovat osittain päällekkäisiä, ristiriitaisia ja kiisteltyjäkin. Tunneälyn määritelmät eivät sellaisenaan sovellu laitteille, joten niiden pohjalta on luotava uusi määritelmä.

Tunneälylaitteen määritelmä

Yksikään laite ei tänä päivänä tai lähitulevaisuudessa kykene laittamaan rastia jokaiseen ihmistä varten luotuun tunneälyn määritelmän kohtaan. Tunneälylaite ensinnäkään ei käsittele omia, vaan käyttäjänsä tuntemuksia, siis samaan tapaan kuin ns. älylaitteet ovat älykkäitä lähinnä käyttäjänsä toimintojen perusteella.

Tunneälylaite ei sanan varsinaisessa merkityksessä tunne, eikä varsinaisesti edes älyä mitään. Kyseessä ei ole inhimillisessä merkityksessä tunteva ja älyävä laite. Kuitenkin se luo vaikutelman laitteen omasta tunneälystä reagoimalla näennäisen tuntevasti ja älykkäästi käyttäjänsä tunteisiin.

Ensimmäiset tunneälylaitteet eivät myöskään kykene ihmisaivojen kaltaiseen monipuoliseen tunteiden käsittelyyn, vaan tekevät ne suoraviivaisia johtopäätöksiä suhteellisen yksiselitteisestä datasta.

Tunneälylaite:

  1. tunnistaa käyttäjänsä tunteita
  2. ilmaisee käyttäjänsä tunteita
  3. analysoi käyttäjänsä tunteita
  4. ohjaa käyttäjänsä tunteita

Tunneälylaitteen tulisi kyetä johonkin näistä määritelmän mainitsemista asioista. On toki selvää, että laitteen kohdalla emme voi puhua esimerkiksi tunteen tiedostamisesta, vaan tunnistamisesta tai havaitsemisesta.

1) Miten laite tunnistaa käyttäjänsä tunteita?

Inhimilliset tunteet saavat ilmiasunsa monessa muodossa. Tunneälylaite kykenee tunnistamaan tunteita siltä osin, kuin ne ovat ulkoisesti havaittavissa ja mitattavissa tunkeutumatta ihoa syvemmälle.

Käyttäjän tunteiden tulkitseminen on mahdollista toteuttaa monella tavalla. Käyttäjää kohti suunnatun kameran avulla voidaan helposti tunnistaa kasvoilta iloisia, tavallisia ja surullisia ilmeitä, käsien näkyessä mahdollisesti myös kansainvälisiä käsimerkkejä.

Hymyn tunnistaminen on jo kauan ollut toteutettuna algoritmitasolla kameraohjelmissa. Kännyköissä on joitakin vuosia ollut käyttäjän puhetta kuuntelevia ja silmiä seuraavia toimintoja, esimerkkinä muutama vuosi sitten julkistettu Samsung Galaxy S3.

Esineiden ja asioiden internet (IoT) tuo yhä enemmän antureita myös mobiililaitteisiin. Tunteiden tulkitsemista varten on anturien avulla mahdollista kerätä muiden muassa pulssia, ihon sähkönjohtokykyä, lämpöä, värinää, kemiallisia muutoksia ja puheen äänensävyjen vaihteluita koskevaa dataa.

Paitsi mittaamalla, voidaan tunteita seurata myös päättelemällä. Esimerkiksi tekstianalyysin avulla käyttäjän tuottamasta tekstistä,  reaktioista eri tapahtumiin, sekä suoritettujen toimintojen avulla: mitä on luettu, mitä kuunneltu, puhuttu, ja mitä laitteelle saneltu.

Kaikkein yksinkertaisimmillaan tunnetila voidaan asettaa itse päälle. Tähän on ajateltavissa niin monta eri tapaa, etten niitä ryhdy tässä luettelemaan (on paljon keinoja laittaa päälle punainen, keltainen, vihreä, …).

2) Kuinka laite ilmaisee käyttäjänsä tunteita?

Kun käyttäjän tunnetila asetetaan itse päälle, tai tunneälylaite sen edellä esitellyillä (tai muilla tavoin) mittaa taikka päättelee, on se helposti esitettävissä visuaalisesti, foneettisesti, sisällöllisesti ja toiminnallisesti.

Yksinkertaisimmillaan tunnetilan ilmaisemisessa ovat käytössä tunnetut hymiöt ja/tai liikennevaloista tutut värit: vihreä, keltainen tai punainen. Nämä esitetään paitsi laitteessa itsessään, myös sosiaalisessa mediassa.

Kun ystävä kysyy viestillä ”mikä fiilis”, olisi sopiva hymiö jo valmiina. Tällainen käyttäjän tunnetilatieto on tunneälylaitteen perusominaisuus ja sen tulee olla ohjelmoitsijoille helposti saatavilla, jotta sitä kyetään hyödyntämään.

Tavat, joilla tunneälylaite voisi käyttäjänsä tunteita ilmaista, ovat lähes rajattomat. Yksinkertaisista tässä ja nyt -liikennevaloista on mahdollista edetä peiliin, joka heijastaa käyttäjänsä sielunelämää monimuotoisesti ja useisiin määritteisiin sidottuna.

3) Miten älylaite analysoi käyttäjänsä tunteita?

Runsas datan varastointi ja sen monipolvinen prosessointi ei välttämättä sovellu tunneälylaitteessa itsessään tapahtuvaksi, joten voi olla perusteltua käyttää pilvissä sijaitsevaa varastotilaa, laskentatehoa ja älyä.

Tunnetilan analysointi perustuu syy- ja seuraussuhteiden etsintään. Henkilö esimerkiksi kuuntelee usein heavymusiikkia, josta seuraa väkivaltaista käyttäytymistä kiihtyvyys- ja desibelianturien mittausten perusteella (tämä oli nyt sitä huumoria).

Lienee jokaiselle tuttua, että tunnetila usein liittyy paikkatietoon, kellonaikaan, vuodenaikoihin, viikonpäivään, sosiaalisiin tilanteisiin, sukulaisten syntymäpäiviin ja erittäin moneen muuhun seikkaan. Siinä sitä on analysoitavaa…

Tässäkin on toki mahdollista rakentaa tavat käyttäjän nämä syyt ja seuraamukset laitteelle itse helposti kertoa eri tilanteissa, lokaatioissa ja aikoina.

4) Voiko laite ohjata käyttäjänsä tunteita?

Jotta tunneälylaitteen olisi mahdollista järkevästi ohjata käyttäjänsä tunteita, on kohdassa 3 mainitun analysoinnin onnistuttava tai käyttäjän rehellisesti erilaiset syy- ja seuraussuhteet kerrottava.

Tunteiden hallinnan ensimmäinen edellytys on niiden tiedostaminen, missä auttaa jo yksinkertainenkin hymiö tai liikennevalo. Analyysiin perustuvien syy- ja seuraussuhteiden näyttäminen käyttäjälle olisi jo iso bonus tähän.

Kun tunteiden tunnistaminen syineen ja seuraamuksineen toimii, on mahdollista edetä toimintaa ohjaaviin ominaisuuksiin. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tarjoamalla tunnetilaan sopivaa sisältöä musiikin ja lukemisen muodossa. Tunneälylaite voi myös ehdottaa tunnetilaan sopivaa toimintaa ja henkilökohtaisia yhteyksiä.

Paikkatietoon perustuen on ajateltavissa ystävällinen neuvo ”Rauhoitut ja tunnet olosi hyväksi seuraavissa lokaatioissa. Jos valitset jonkin niistä, aloitan navigoinnin kohteeseen.”. Ja jos mikään ei auta, seuraa kysymys ”Varaanko ajan lähistöllä toimivalle psykiatrille?

Periaatteessa tässä esitetään pitkälti samat missä ja mitä kysymykset ja vastaukset, kuin Pastilli Labsin ylistetty sovellus Situations esittää jo nyt. Tunneälylaitteessa käyttäjän tunnetila olisi se tärkein asioita määrittävä tekijä.

Tamagotchi väärinpäin

Eräs 1990-luvun villityksistä oli Tamagotchi. Tämä virtuaalilemmikki sai omistajaltansa kuin oikean lemmikin kohtelun esittämällä yksinkertaisten tekstien, kuvien ja äänien avulla tietoja omasta tilastansa ja reaktioista omistajansa toimenpiteisiin.

Tamagotchin omistaja/käyttäjä seurasi virtuaalisen lemmikkinsä tilaa ja ”tunteita”, sekä niiden perusteella enemmän taikka vähemmän onnistuneesti ohjasi ”oikeaan” suuntaan.

Tunneälylaite on Tamagotchi väärinpäin. Se seuraa käyttäjänsä tilaa ja tunteita. Kehittyneimmät myös pyrkivät ohjaamaan käyttäjäänsä oikeaan suuntaan, ja tämän oikean on käyttäjä ainakin osittain määritellyt itse.

Mahdollisuus ja uhka

Tunneälylaitteiden kaupallinen potentiaali on valtava. Mahdollisuudet eivät liity pelkästään näihin laitteisiin itseensä ja mitä hauskaa tai hyödyllistä niillä voi käyttäjä tehdä, vaan ennen kaikkea muuta liittyvät ne siihen, kuinka erilaiset tunnetilat osuvat psyykillisiin ja fyysillisiin tarpeisiin ja sitä myötä ostoskäyttäytymiseen.

Ja kun tunteiden kanssa ollaan tekemisissä, nousevat jossakin vaiheessa esille substantiivi manipulaatio ja verbi manipuloida. Tunneälylaitteet tulevat joka tapauksessa jo verrattain pian. Asiaan kuuluvan regulaation olisi syytä tuolloin olla ajan tasalla.

Teidän nöyrin,

P.Tärkeä